Terveyspalvelu

Tervetuloa Jouni Jämsän sivuille. Sivu sai alkunsa 2007, kun suomalaiset lääkärit halusivat luontaiset hoidot Suomessa laittomiksi ja rajata ihmisten valinnan vapautta ja sama vaatimus on heillä  edelleen 2014? Ihmiset haluttaisiin saada enemmän vain lääkkeiden käyttäjäksi ja vaihtoehdot ei saisi olla? Kehoa tukevien hoitojen hyödyistä on Suomessa paljon epätietoisuutta ja vastaavasti taas, “tutkittuihin lääkkeisiin” tai kirurgiseen toimenpiteisiin johdatetaan luottamaan liikaa. Tämä on aluetta, josta ei saisi puhua kuin yhden suuntaisesti ja jota julkisuudessa kommentoivat vain yhden koulukunnan tahot. Meillä on yhteiskunnassa kuitenkin kaksi suurta epäkohtaa: rikkaat rikastuu/ köyhät köyhtyy politiikka ja tämä medikalisoituminen, jossa sairaat ja terveet lääkitään yhä useammin sairaaksi. Lääkärit ei näe metsää puilta ja halutaan ettei potilaatkaan näe.  

Rajata sitten ihmisiltä oikeus hoitaa itseään halutusti, olisi lääkäriliiton tai skeptikoiden toiveesta huolimatta jo perustuslainvastaista 2.6§. Se olisi myös ihmisoikeus kysymys: kun ihminen sairastuu, hän ei saisi enää itse vaikuttaa, miten haluaa itseään hoidettavan? Kolmanneksi – terveyden- ja sairaudenhoito jatkuvasti lisääntyvillä patenttilääke- tai leikkaushoidoilla, on vain potilasjonot pidentyneet, kuten hoitohaitatkin ja kaikissa ikäluokissa. Nykyinen voimakkaasti lisääntyvä lääkemääräily: maksaa yhteiskunnalle vuosittain satoja miljoonia turhaan ja saastuttaa samalla ympäristön. Nykyisessä mallista hyötyy eniten lääketeollisuus ja kärsii eniten kansalaiset, joka taas pitäisi olla kaikkea etiikkaa vastaan.

Pieni ryhmä  lääkekoulukunnan edustajia ja skeptikoita on saanut perusteettomilla nimityksillä monet uskomaan, että luontaisempihoito on Suomessa “uskomushoitoa”. Käytännössä ei niin kuitenkaan ole ja jos olisikin, niin mitä sitten, jos kerran ihmiset saavat niistä usein paremman avun kuin lääkkeistä? Se on kuitenkin enemmänkin juuri sitä uskomusta, että sairauteen pitäisi aina syödä vain lääkettä tai että lääke olisi jotenkin edes potilaalle tutkittua. Vastaavasti taas, vuosisatoja ympärimaailmaa käytännössä todistetut perinnehoidot, kuten akupunktio, homeopatia, olisivat Suomessa jotenkin tutkimattomia tai uskomusta, kuten halutaan kertoa? Asia on ikävä kyllä osoittautunut olevan juuri päin vastoin. Kyllä ihmisiä sumutetaan tässä lääkkeiden käytöstä/ tarpeesta enemmän kuin missään asiassa aiemmin maailman historiassa.

On kaksi tapaa hoitaa sairaustiloja: Toisessa eli tässä nykyisessä vallitsevassa mallissa pyritään löytämään ensisijaisesti sairaudelle nimi, eli diagnoosi. Sen jälkeen pyritään sairauden oireita lääkitsemään kokeilemalla niihin erilaisia kemiallisilla lääkkeitä, joihin jokainen reagoi sitten omalla herkkyydellään. Usein lääkäri arvioi tilan myös parantumattomaksi ja lääkitys olisi pysyvä. Kyseisillä lääkityksillä pyritään pakottamaan keho toimimaan halutusti, korvataan puolustus antibiooteilla tai kortisoneilla. Tämä hoitomalli on parhaimmillaan silloin, kun ihminen on vakavassa sairaustilassa – jolloin hyöty-, haittasuhteet tulee useimmin potilaan eduksi. Muutoin ei ole näyttöä, että kansalaisen kannattaisi hoitaa vain oireita loputtomiin tai syrjäyttää aina oma puolustus kortisoneilla tai antibiooteilla.

Toinen tapa hoitaa sairauksia, olisi luontaisempimalli, jolla saadaan kiistatta hyviä tuloksia monissa sairauksissa. Siinä käytetään kehon omia voimavaroja hyväkseen ja yritetään saada keho itse taas parantamaan syntynyttä epäkohtaa. Hoito, jota Suomessa ei potilaille korvata, ja jota teollinen-lääkekoulukunta haluaa rajoittaa, on lähtökohtaisesti kuitenkin toimivaa-, turvallista-, kokeneempaa-, halvempaa-, ja myös yllätyksettömämpää hoitoa. Siinä tunnetuin eri menetelmin(akupunktio, homeopatia, manuaalihoito, mineraali, ravinto…) pyritään normalisoidaan kehon epätasapainossa olevaa tilaa, herätetään puolustusta, avataan tukoksia, manipuloidaan nikamia – pyritään erikeinoin poistamaan sairaustilan aiheuttajia ja epätasapainoa. Näin sairaustila poistuu usein tarpeettomina ja pysyviä oirelääkityksiä ei tarvita. Vakavat sairaudet ovat ensisijaisesti lääkärinhoitoja, mutta ei niissäkään pitäisi pois sulkea kehoa tukevia hoitoja, saati kieltää niitä ihmisiltä. Onhan se aika ristiriitaista kansalaisvapautta, että sairas saa kieltäytyä lääkkeistä tai vaikka päättää itse päivänsä, mutta ei saisi hoitaa itseään halutusti?

En ole parantanut ketään: vaikka tuhansia vastaanotollani käyneitä on parantunutkin. He ovat kaikki itse itsensä parantaneet, kun ovat vain saaneet siihen hieman apua. Usein terveyden ja sairauden tila on erittäin häilyvä, eikä tilanteen muutokseen suuntaan tai toiseen tarvita usein edes suuria tekoja. Keho pyrkii aina korjaamaan syntynyttä epätasapainoa, mutta tarvitsee toisinaan hiukan apua. Avuksi riittää usein pelkkä impulssi homeopatialla – koska se vastaa sitä kehon omaa värähtelyä ja toimii herättäjänä tai normalisoijana soluille – jossa sairaus aina viimekädessä on. Tai avataan energiaradan-, eli meridinaalin-, eli länsimaalaisittain hermon “tukos” akupunktiolla, jolloin kipu tulee tarpeettomaksi, kun stagnaatio poistuu. Akupisteistä voidaan myös purkaa järjestelmästä liiallista energiaa tai vastaavasti lisätä, eli tasapainottaa, jolloin taas sairaustila poistuu tarpeettomana.

Myös “parantumattomista” sairauksista voi kehoa tukemalla parantua, jos parantumattomilla sairauksilla tarkoitetaan esim. allergiaa, reumaa, fibromyalgiaa, migreeniä, haavaista paksusuolta, veranpainetta, hermostonsairauksia tai lähes mitä tahansa sairaustiloja, kunhan sairaus ei ole rappeuttanut kehoa liikaa tai hoidettava ole jo liian vanha tai heikko.

Kipu taas itsessään ei ole sairaus – vaan hälytysmerkki. Kipuun on aina jokin syy olemassa, jolla keho yrittää viestittää ongelmasta. Kun minulle tulee asiakas, jolla on ongelmana kovat säryt, mutta on ottanut aamulla vahvat särkylääkkeet, on meidän vaikeampi saada tilanne haltuun, koska tärkeä kipusingali on eliminoitu. Kipu on tärkeä mittari, kun etsitään oikeaa hoitoa eikä turrutettu ihminen myöskään reagoi silloin kovin hyvin hoitoihin. Muut esteet hoidon onnistumiselle, on meneillään oleva antibiootti-, tai kortisonikuuri.

Sairauksien ja kipujenkin taustalla on usein yksilön pitkään jatkunut väärä ruokavalio, jonka kartoittaminen on myös oleellinen osa luontaista hoitomallia. Nämä järkeen käyvät kehoa normalisoivat ja toimivat hoidot, pitäisi olla monissa sairauksissa niitä ensisijaisia hoitoja, ja toisille jo onkin. Käytännössä niihin päädytään ystävän vihjeestä monien epäonnistuneiden lääkekuurien tai leikkauksien jälkeen, kuin viimeisenä toivona. Suurin osa sairauksista olisi näillä luonnollisilla keinoilla hoidettavissa jo sairauden alkuvaiheessa, ilman antibioottia tai pysyväksi tarkoitettua oirelääkitystä. Moni sairaus paranisi myös itsestäänkin paremmin kuin niihin määrätyillä kemiallisilla lääkkeillä. Ihmisiä sairastuu nuhan kaltaisten sairauksien hoidoista usein pysyvästi (tulehduskierre, allergia, väsymys, suolistosairaus, diabetes..),ja saavat niihin mahdollisesti loppuiän lääkityksen ja leikkauksiakin.

Suomi säästäisi terveyden- ja sairaudenhoidossa satoja miljoonia vuodessa, kunhan vain järkeistäisi hoitoja. Nykyisessä antibiootti-, särky-, mielialalääke ja potilas takaisin jonottamaan uutta lääkäriaikaa, ei ole mitään järkeä, vaan on ennemminkin yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja ihmislajin heikentämistä.

Suomessa lääkärikuntaa koulutetaan liikaa yhdenlaiseen hoitomalliin,(synteettinen-lääke, leikkaus) ja luontaisia vaihtoehtoja pilkataan sitten omilla nimityksillään? Aloja joissa terapeutit toimivat usein harrastepohjalta, onkin ollut helppo auktoriteettien leimata “uskomukseksi, vastuuttomaksi tai jotenkin vaarallisiksi”? Todellisuudessa ne vaaralliset- ja arveluttavatkin hoitokokeilut löytyvät heidän omasta työstään, joka lieneekin merkittävin syy tähän arvosteluun. Amerikkakin syyttää aina muita juuri niistä vääryyksistä, joihin he ovat itse ensisijaisesti syyllistyneet. 

Luontaispuolella ei ole ollut myöskään järjestelmällistä liittoa tai johtoa, joka julkisesti ajaisi ja puolustaisi terapeuttien tai heidän asiakkaiden oikeuksia, kuten monissa muissa ammatti- tai etnisissä liitoissa toimitaan. Media myös arastelee lääkärikunnan ja skeptikoiden reaktiota, jos antavat luontaishoidoille palstatilaa. Nykyisin (2014) kylläkin Suomen Terveysjärjestö pj. Merja Lindström, on päässyt jo TV:ssä luontaishoitoja hiukan puolustamassa – kylläkin keskusteluissa, joissa on alkujaan skeptikot halunneet tulla kertomaan omia mielipiteitä ja muodollisesti on paikalle tarvittu pyytää luontaispuolen edustaja. Mutta Merjan puheenvuorot katkaisi ainakin A-studio ohjelmassa skeptinen nuori toimittaja Jaakko Loikkanen.

- Ylellä myös politiikan toimittaja Sanna Ukkola, arvostelee blogeissaan huuhaa-toimijoita hörhöiksi ja tuomitsee jyrkästi mm. Ilta-Sanomat, kun antoivat palstatilaa syöpäsairaan Hunks-tanssijan kertoa omasta tavastaan hoitaa syöpäänsä? Yle:n toimittajat haluavat henkilökohtaisella näkemyksensä perusteella rajoittaa jopa ihmisten sananvapautta kertoa valinnoistaan, ja se on huolestuttava ilmiö? Ja onhan Ylellä toimittajana myös Skepsis ry:n perustajakin Matti Virtanen. Kyseenalaistaminen on aina tervettä ja osin toimittajan työtä, mutta mielestäni toimittajat ei saisi suuntautua tämmöisiin ismeihin – ja skeptikon tunnistaa aina hänen käyttämistään sanamuodoista toisia kohtaan: “uskomus, huuhaa, puoskarointi, hörhöt” tai halu kieltää ihmisiltä valinnanvapaus. Mielestäni myös toimittajien pitäisi ottaa aina ensin asioista selvää ja sitten vasta kirjoittaa. Ihmisten halveksiminen, pilkkaaminen, syyttäminen oman näkemyksensä pohjalta, ei kuulu toimittajan etiikkaan. Tervetuloa toimittajienkin vastaanotolleni kokeilemaan eri hoitoja.

Vanhat julkkis-skeptikot (Myllykangas, Lauerma), ovatkin jo mediassa jokseenkin kuluneet mielipiteineen, joten on saatu uusi: filosofian tohtori/ Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Tiina Raevaara, joka juuri näissä Ylen ja MTV:n ohjelmissa arvosteli luontaishoitoja, joihin hän ei ole mitenkään perehtynyt. Itselläni tuli tätä nuorta tohtoria TV:ssä katsellessa mieleen, että kukahan hänetkin on manipuloinut näihin skeptikkokekkereihin, jonka johdosta hän menettää vain arvokasta uskottavuuttansa? Näissä kiihkoilussa menee helposti tohtorin arvovaltaa hukkaan, kun arvostelee itselleen tuntemattomista asioista ja kansastakin vain pieni osa on varauksetta hänen kanssaan samaa mieltä.

- Lisäksi skeptikot ovat näissä: “luontaishoidot on tutkimatonta, humpuukia tai uskomusta” mielipiteissään täysin väärässä. Sen todistaa hoitojen vuosisatojen käyttöhistoria: lukuisat tietokannat, kirjallisuus, hoitoja kokeneet ihmiset, eläimien hoidot, WHO ja eritoten juuri käytännönnäyttö, jolla voidaan osoittaa koska vaan niiden teho. Miksi sitten täysin tietämättömät tahot, joilla on aivan muun alan koulutus, voivat puhua asiantuntevasti teoreettista lööperiä mediassa? Se on enemmänkin tietämättömien höpinää ja asia pitäisi korjata. Ei muissakaan asioissa päästetä maallikoita arvostelemaan julkisuuteen toisia aloja.

Vannoutunut Skeptikko on pitkälti fundamentalisti, eli yhden opin (paljolti rahalla patentoidun opin) fanaattinen puolustaja, ja samalla pienemmän koulukunnan innokas tuomitsija. Mielestäni kuitenkaan skeptikoksi ei pitäisi ryhtyä: lääkäri, tuomari, tai toimittajakaan, koska heillä on usein yhteiskunnallista asemaa, päätösvaltaa, palstatilaa, saattavat toimia puolueettomina neuvonantajina – joten heidän kiivaat tuntemukset joitakin ryhmiä kohtaan, voi vaikuttavat heidän arvioihin, mielipiteihin, lausuntoihin tai päätöksiin. 

Skeptikoiden ideologia perustuu yleensä heidän uskomukseen kaupallisemman tieteen ehdottomuudesta, kun taas realisti, joksi itseni luen ja johon ainakin toimittajien pitäisi lukeutua, pitäisi kyseenalaistaa lääketeollisuuden itsensä tutkittua “tiedettä”- vai usein haitallista bisnestä? Nämä tutkitut-hoitotuotteet usein kuitenkin katoaa, kun patentti loppuu, tai tuotteen todelliset vaikutukset on selvinnyt ja uusi tutkittu-tuote on saatu tilalle. Käytännössä näissä lisääntyneissä lääkeralleissa ihmiset tulevat usein vain lääkeriippuvaisiksi, sairasjonot pitenee ja meret saastuu. Minusta ainakin yhteiskunnan pitäisi jo kyseenalaistaa tämä medikalisoituminen ja suosia ennaltaehkäiseviä ja parantavia hoitoja. 

Jos asiat olisivat kuten skeptikot asian näkevät, niin eihän näitä ikivanhoja hoitomenetelmiä enää edes olisi, eikä niitä kukaan edes tarvitsisi. Ei myöskään ihmisille voi kauaa yrittää myydä valoa säkissä, jos sähköt on poikki. Terapeutin luokse mennään muutoinkin lähes aina kokemusperäisen suosituksen perusteella, kun taas lääkkeitä myydään väittämillä ja kampanjoilla. Eikä lääketiede ole useinkaan sen enempää tiedettä, vaan teollisuutta, jossa isolla rahalla luodaan tuotteita markkinoille tai lasketaan kolesterolin viitearvoja, jotta lääkkeitä menisi useammille. – Eihän meillä ole myöskään kahvitiedettä, tupakkatiedettä, tai autotiedettä. Olen aika vakuuttunut, että skeptikotkaan eivät edes tiedosta olevansa itsekin suuren höynäytyksen uhreja – uskomalla “tutkittuun” pilleriin kuin vuoreen – mutta miksi he ovat fanaattisia sen puolesta, ei ole minulle selvinnyt?

Oikeat ongelmat ja niihin ratkaisu, jää usein näissä media-keskusteluissa sivuseikaksi. Usein homeopatialla omasta tai lapsensa kroonisesta tulehduskierteestä eroon päässyt asiakkaani kysyykin jo ihmettelevän vihaisena: ”Miksei näistä kehoa tukevista hoitomuodoista kerrota missään tai käytetä yleisemmin?”  –Asiakas kun löytää hoidot usein sattumalta satunnaisen vihjeen perusteella ja sai mielestään oikean avun vasta monien turhien kärsimysten jälkeen. Miksei niitä sitten käytetä yleisemmin, onkin tärkeä ja yhteiskunnallinen kysymys? Parin vuoden antibioottikierre on usein turhauttanut ja sairastuttanut potilaan pysyvästi ja vienyt uskon koko sairaanhoitoon. Kun apu sitten löytyykin nopeasti vaikuttavasta ja haitattomasta homeopatiasta, niin ei sitä pieni ihminen ymmärrä, miksi ihmisiä lääkitään terveysasemilla sairaiksi? Tämä on todellisuudessa paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma kun vaikka alkoholi ja tupakointi yhdessä.

Jos EU:sta tulisi vierailulle Suihkuseura, jotka ei ole koskaan käynyt Saunassa, eivätkä halua mennäkään, mutta haluaisivat sen kiellettäväksi: koska saunominen muistuttaa heistä rituaalia, siitä ei ole tutkitusti mitään hyötyä, tai ainakaan heidän omat edustajat eivät ole sitä tutkineet hyödylliseksi. Saunassahan on lisäksi moni polttanut itsensä, sauna on aiheuttanut myös monia tulipaloja. Puusauna tupruttaa vaarallisia hiukkasia, Sähkösauna kuluttaa paljon sähköä, ja onhan Saunaan moni kuollutkin. Jos ei täyskieltoa, niin ainakaan vakavasti sairaiden ei pitäisi saada mennä Saunaan kuin korkeitaan terveydenhuollon ammattilaisen ja suojapuvun kanssa.

- Kehoa tukevien hoitojen rajaaminen kuulostaa terapeutista samalta kuin tuo äskeinen suomalaisesta saunojasta, mutta kehoa tukevissa hoidoissa ei tunneta noita Saunan vaaroja. Sairas saisi skeptikoiden ja joidenkin lääkäreiden mielestä käydä kyllä lääkärissä, joka taas on tilastollisesti vaarallisin paikka Suomessa (siitä lisää myöhemmin), tai olla kotona, joka on myös eri erittäin vaarallinen paikka. Sairas saisi käydä myös uimassa – hukkumisvaarasta huolimatta, kuumassa Saunassa, ajaa kilpaa, hypätä mäkeä, sukeltaa, käyttää alkoholia, matkustaa, ajaa huonokuntoisella autolla, valita ystävänsä… mutta ei hoitaa itseään halutusti?

Ei ole myöskään olemassa mitään luotettavaa “lääketutkimusta”. Salainen laboratoriotutkimus hiirillä, pienellä ihmisryhmällä ja valmisteelle kallis rekisteröinti, on todellisuudessa se lääketieteen tutkittu hoito? Tämä keplotteluksikin usein paljastunut tutkimusmalli ja rekisteröinti saavutetaan aina isolla rahalla. Isolla rahalla saavutetaan myös protokolla ja lääkäreille mahdollisuuden ”määrätä” kyseisiä lääkkeitä yksinoikeutettuna hoitona, jossa mahdollisissa haitoissa vastuu siirtyy lääkkeen valmistajalta ja lääkkeen määrääjältäkin yksistään käyttäjälle?

- Se onkin sitä suurinta uskomusta tai väittämää, että lääkehoito kaikkeen voisi ainoastaan auttaa tai sitten ei mikään. Sitä on Länsimaissa ja eritoten Suomessa iskostettu ihmisten mieliin vahvasti ja moni onkin ihan varma, että niin olisi. Jokainen Lääkäri, Tutkija, Professori, joka perehtyy varauksetta kehoa tukeviin hoitoihin: todistaa ne toimiviksi moniin sairaustiloihin. Niin on tehnyt myös Maailmanterveysjärjestö WHO, EU ja moni länsivaltion terveydenhoito – Aasian maista puhumattakaan.

Länsimaalainen lääketiede kehitti omat lääkehoidot ja leikkaukset, mutta ei ottanut tosissaan näitä ikivanhoja Aasialaisia tutkimus-, hoitomenetelmiä. Jos perehtyy näihin oikeasti, kuten jokaisen lääkärin pitäisi, niin oppisivat laajemman katsonnan, että sairaus on muutakin kuin särky jossain. Syy kohteen särkyyn tai tulehdukseen johtuu yleensä jostain muusta, jossa oire on – siksi vain kohteen hoitaminen, vaikka sitten millä tahansa, ei usein paranna sairautta. – Särky polvessa voi johtua munuaisista, kipeä alaselkä/ välilevy-pullistuma paksusuolesta, päänsärky maksasta, hartiajumi ohutsuolesta, lihasrappeuma maksasta, jne. Kaltaiset oireet voi johtua myös jostakin muusta elimestä ja se pitäisi aina ennen hoitoa kartoittaa ja hoitaa myös sitä syytä.

- Oikean elimen tai järjestelmän oikeahoito, poistaa oireet usein välittömästi. Verikokeet, joista lääkäri sairauksia kartoittaa, ei nämä elinten Funktionaaliset ongelmat näy, ja kipuileva ihminen todetaan usein muuten terveeksi ja vika olisi korvien välissä – mielialalääkkeen paikka. Varsinainen sairaus diagnosoidaankin sitten joskus myöhemmin, kun elin tai hermo on rappeutunut tästä epäharmoniasta jo tarpeeksi ja muutokset ovat silmin nähtävissä.

Oireiden hoitaminen vain lääkkeillä, on usein väliaikaisen helpotuksen lisäksi tilanteen pahentamista, jos rasitetaankin lääkkeillä sairauden todellista fokusta entisestään. Siksi olisikin tärkeä tuntea näitä vanhoja tieteitä, joissa nämä asiat on tiedostettu kokemusperäisesti jo kautta-aikojen- vaikka terminologia olisikin outoa.  

Koskaan ei ole myöskään tehty tutkimusta, että synteettinen lääkitys tai leikkaus olisi edes yleisesti parempi hoitomuoto, kuin hoitaa jotenkin muutoin. Joissain sairauksissa lääke tai leikkaus on paras ratkaisu, mutta loppujen lopuksi aika harvassa, jos vaihtoehtona olisi kehoa tukevat hoidot, syiden poistaminen, ruokavaliot – varsinkin sairauksien alkuvaiheessa, niin moni sairaus jäisi kokonaan sairastamatta. Vakavatkin sairaudet alkavat usein pienestä ongelmista/ oireista, jotka hoitamatta syitä sitten kroonistuu ja saavat paljon myöhemmin sen diagnoosin – vaikka MS–tauti. Tällöin sairaus on jo aika pitkällä ja jos ei silloinkaan hoideta ongelman ydintä ja ihmistä kokonaisvaltaisesti, niin sairaus vain etenee omaa tahtiaan ja on ns. parantumaton sairaus, johon ei sitten myöhemmässä vaiheessa enää pure mikään. Kun keho on tarpeeksi kauan sairaustilassa, se ei enää yritä tai jaksa alkaa parantumaan, vaan hyväksyy tilanteen, passivoituu tai toimii tietämättään itseään vastaan. Tapaturmat, kohtaukset, tartuntataudit on sitten taas eri asia.

Keho tekee ihmeitä, kun sitä autetaan oikein. Se tiedetään, että keho parantaa meidät monesta, myös siitä isosta leikkausoperaatiostakin tai auttaa kestämään aikansa niitä oireita poistavia lääkkeitäkin. Miksi sitten kehon oman järjestelmän avittaminen tai syiden poistaminen sairauksissa on Suomessa “väärää hoitoa” – monista hyvistä tuloksista huolimatta? Syy on pitkälti lääketeollisuuden kaupallinen intressi ja Suomen yksipuolinen lääkärikoulutus – joka on liikaa symbioosissa tämän lääketeollisuuden kanssa. Lääketehtaat ottavat huomaansa jo lääkäriopiskelijat ja professorit varoittavat tulevia lääkäreitä “vääräoppisuudesta”? Lääkäriksi valmistunut tunteekin sitten vain synteettiset lääkehoidot, mutta toimii usein potilailleen kuin mediassakin “asiantuntijoina” kaikkien hoitojen suhteen?

Sairas ihminen on hyödyllisin. Lääketeollisuudella ei ole relevanttia tutkia, miksi monet sairaudet, kuten vaikka allergiat tai diabetes lisääntyy niin paljon, vaan tutkimus painottuu yksistään niiden lääkitsemiseen, eli oirehoitoihin. Syyt näissä yleistyneissä sairauksissa johtaisikin usein sylttytehtaalle – joten sairauksiin syyt kerrotaankin yleensä johtuvan perimästä, tupakasta, kulumasta tai ei tiedetä mistä johtuu.

Pitkäaikainen oirehoito on lääketeollisuudelle kuin lääkäreillekin kannattavampaa kuin sairauksien syiden esiin tuominen tai parantaminen, jos ei sairauteen sitten nopeasti kuole. Kaikessa karuudessaan: terve tai kuollut, on aina huono asiakas maailman suurimmalle bisnekselle, kuten lääkärillekin – vain sairas on hyödyllinen. Tämä systeemi ei ole alkujaan lääkäreiden valinta, vaan lääketeollisuuden ja heidän “tutkimuksiensa” ja antamansa suositusten. Lääkärit kouluttaa yhteiskunta yliopistoissa, jossa opin antavat heille professorit, jotka perehdyttävät oppilaat lääketeollisuuden oppiin, jossa taas parantumine ei ole ensisijainen tavoite. Tilanteen pitäisi muuttua niin, että lääkäri hyötyy parantuneesta potilastaan sairastelevaa enemmän.

Koskaan ei pidä yleistää, ja ei kaikki lääkäritkään ole lääketeollisuuden myyntimiehiä, ja kehoa tukevien hoitojen vähättelijöiksi, mutta niitä tuntuu olevan Suomessa vielä liian paljon. En kirjoita tässä myöskään niistä monista hyödyllisistä ja vakavien sairauksien hoidoista, joista kunnia lääkäreille ja sairaaloille kuuluu ja joita kukin joskus tarvitsee. Itsekin menen tarvittaessa lääkäriin ja lääkäreitä käy usein minunkin vastaanotolla – mutta ei kehoa tukevien hoitojen ja lääkärin edustaman allopatian pitäisikään pois sulkea toisiaan. Nykyinen 10% vuodessa lisääntyvä lääkekulutus, ja pitenevät potilasjonot, on vain liian usein ihmisten aliarvostamista ja ihmisrodun heikentämistä.

- Katsoo kuitenkin mitä tahansa tilastoa tai arviota yllättävistä kuolemista, sairastumista, haitoista, niin lääkäri on ylivoimaisesti vaarallisin paikka Suomessa. Ja tarkoitan tätä vaarallisuuden syytä hoidoista johtuvista virheitä ja lääkkeiden sopimattomuuksista. Lääkäreiden edustamille hoidoille jää vaarallisuudessa tilastojen mukaan toiseksi: liikenneliikenneonnettomuudet, itsemurhat, myrkytykset, putoamiset ja hukkumiset yhteensäkin?  Lääkärikunta, joka siis johtaa tilastoja vammauttamisessa ja kuolemissa, on alati arvostelemassa luontaisempia hoitomalleja ja terapeutteja vastuuttomiksi ja eritavoin vaaralliseksi valinnoiksi, joita pitäisi jotenkin rajata ja lisätä samalla näitä lääkehoitoja? Tämä toistuva epäkohta sai minut ärsyyntymään terapeuttina ja tarttumaan tähän näppäimistöön ja avaamaan kotisivun – koska jossain pitäisi se raja mennä, mihin huonoa omaatuntoa osa lääkäreistä tai skepsishenkiset purkaa.

- Kaikki tietävät myös, että mikään hoitomuoto ei ole niin haittavaikutuksellista, orjuuttavaa tai saastuttavaa kuin tämä länsimaalainen lääkitysmalli, jolle Suomessa halutaan joidenkin toiveesta entistä suurempaa yksinoikeutta, jopa pakkokäyttöä? Halutaanko oikeat ongelmat myöntää nyt ja alkaa muuttaa hoitosuosituksia, vai joskus myöhemmin, on paljolti politiikkojen asia? – Lääkärit ei muutokseen kykene, koska ovat lääketeollisuuden ohjeistuksessa. Satoja miljoonia verorahoja menee vuosittain täysin turhiin kalliisiin hoitoihin ja niiden aiheuttamiin jälkitiloihin ja tilanne vain kroonistuu entisestään. – Hyvien hoitojen varjolla tehdään siis enemmän sutta.

Ihmiset tulevat nykymallin mukaan aina vain enemmän lääkeriippuvaisiksi ja heikommiksi? Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) käydään usein kuitenkin julkisuudessa sanomassa, että ihmiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan? En tiedä, miten THL terveyttä mittaa, mutta lääkärijonot ovat pidemmät kuin koskaan, lääkäreitä on enemmän kuin koskaan – eivätkä riitä, lääkkeitäkin syödään enemmän kuin koskaan ja kulutus vain nousee. Tilastollisesti jo lähes joka perheessä yksi syö pelkästään masennuslääkettäkin, eli n. 700 000 mielenterveyspilleriä syödään joka päivä? Tässähän pitäisi THL:n painaa jo paniikkinappulaa. Mutta ei, THL on osa tätä kompleksia, joka saa vuosittain myös lääketeollisuudelta miljoonia “tutkimusrahaa”. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka: “Lääkeyhtiöiden rahoitus heikentää THL:n luotettavuutta”.

Sekin jo tiedetään, että mikään muu hoito tai lääkitys ei ole myöskään taloudellisesti niin kallista, korruptoitunutta, tutkimustuloksia vääristelevää tai vastuutonta, kun tämä nykyinen virallinen lääkehoito. Ja vastuuttomalla tarkoitan sitä, että protokollan suojassa lääkäri tai kukaan muukaan ei ole käytännössä vastuussa juuri mistään, mikä liittyy lääketieteellisiin hoitoihin ja niistä aiheutuviin haittoihin. Lääke usein “määrätään” ja sanotaan, että sitä on nyt pakko syödä, mutta jos lääkkeestä aiheutuu haittoja, oletkin ne itse suuhusi laittanut. Vastuu tai vastuullinen hoito lääketieteessä on enemmänkin sitä uskomusta ja minulle voi kyllä oikaista jamsa(at)elisanet.fi, jos joku tietää lääkehoidoissa vastuun kantajan.

Vastuusta vielä sen verran, että toisin kun usein annetaan ymmärtää, niin terapeutti on kyllä kansalaisen tavoin vastuussa, jos aiheuttaa toiselle vamman tai kuoleman. Luontaishoidot eivät myöskään aiheuta luonnonmuutoksia, heikennä käyttäjän vastustuskykyä, muuta bakteerikantoja tai lajien fysiologiaa, kuten lääkkeet todistetusti tekevät. Käytännössä kuitenkin kehoa tukevat hoidot auttavat parantumaan useimmista sairaustiloista – eikä sitä kai kukaan tunnut kieltävänkään, vaan paraneminen tapahtuisi jotenkin väärästä syystä tai hoidon antaja on saanut väärän koulutuksen?

Länsimaisessa lääketieteessä, jota voisi kutsua myös kaupalliseksi lääketieteeksi, sorrutaan paljon myös opportunismiin, eli sairastunut ihminen saadaan pelottelun myötä käyttämään lääkkeitä, joiden haitta tai riski, voi olla sairautta suurempi. Pelottelu onkin lääketieteessä usein se vallitsevin argumentti ja pelottelu koskee aina lääkkeettömyyttä, vaikka harva sairaus on oikeasti vaarallinen. Usein kuitenkin lääke – varsinkin pitkään käytettynä tai niiden yhteisvaikutus, voi olla vaarallisempi kuin itse sairaus.

Suomessa (maailman sairaimmassa länsimaassa) uppoudutaankin aivan liikaa yhteen hoitotapaan ja liikalääkitsemiseen. Ihmiset tulevat näiden lääkekuurien myötä vain enemmän riippuvaiseksi lääkkeille ja nykyisin jo useampi lapsikin tarvitsee pysyvät lääkkeet, että voi oleilla luonnossa? Eikä näissä ole kyse suinkaan perinnöllisestä sairaudesta, tai siitä, että ihmiset peseytyisi liikaa. Uskon että kyse on enemmänkin liikalääkityksellä heikennetystä ihmislajista, joille aiheutettu heikkous siirtyy osin perimässä seuraavalle ja taas uuden tulokkaan heikentäminen alkaa massarokotteilla ja antibiooteilla. Koiratkin ovat alkaneet sairastamaan ihmisten tavoin allergioita ja käytösongelmia, kun heitä on alettu hoitamaankin kuin ihmisiä.

Antibiootit ja rokotteet ovat hienoja keksintöjä, mutta niitä käytetään bisneksen takia liikaa ja ovat kääntyneet jo itseään vastaan. Uskon, että antibiooteilla on aiheutettu maailman laajuisesti enemmän pysyvää haittaa kuin mitä hyötyä niistä on saatu. Sitä ei vain vielä haluta myöntää, mikä pommi meillä muhii. Oma vastustuskyky ei myöskään kehity, jos se aina sivuutetaan lääkkein, jolloin sen toiminta voi myös muuttua ja jatkossa reagoida täysin vääriin asioihin, kuten hengitystietulehduksilla siitepölylle – ja tälle elämän edellytyksen omaavalle pölylle, ei kenenkään pitäisi olla allerginen.

Jos ihminen alkaa olla allerginen luonnolle: kukille, pensaille, eläimille, homeille, kohta toisillemme, niin jotain on mennyt pahasti pieleen. Voiko se olla sattumaa, että samaan aikaan on tultu allergiseksi luonnolle, on alettu massa-rokottamaan ja syöttämään tihenevään tahtiin antibiootteja?

Tiede ja varsinkin lääketiede on totuutta vain toistaiseksi. Väitän että jo 30 vuoden päästä näistä nykyisestä synteettisistä lääkityksistä, ei ole käytössä paljoakaan ja nykyhistoriankin tapaan näitä nykyhoitoja kauhistellaan haitallisuudesta, luonnon saastumisesta/ mullistamisesta ja kun ovat olleet parhaimmillaankin vain riskialtista oirehoitoa. Tulevaisuudessa, jos kaupallisuus ei ole enää tärkein mittari, tulevat nämä nykylääkeopin parjaamat vaihtoehtoisemmat hoidot: yksilöidyt ruokavaliot, akupunktiot, homeopatiat, eli soluja ja hermostoa normalisoivat hoidot yleistymään ensisijaisiksi hoidoksi, lukuisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

- Hoitojen nimet ja tarjontatavat varmaan jatkossa muuttuvat ja uudet versiot tai laitteet, ovat sitten suuria keksintöjä. Hoidon lopputulos tulee olemaan sama, eli ihmisen elektromagneettisten solujen normalisointi samoilla värähtelyillä kuin nyt homeopatiavalmisteet sisältävät.Ihmisen hermoja eli meidän sähköjohtoja eli meridinaaleja aktivoidaan mahdollisesti myöhemmin akupunktioneulan korvaavilla laiteilla tai hermoihin syötetyillä taajuuksilla. Ihminen tuottaa jatkuvasti 100- 2000 wattia – riippuen onko paikallaan vai kovassa rasituksessa. (Watti energiateho) – Tiedoksi vain niille, jotka oudoksuvat energiahoitoja.

Saksa, jossa luontaisemmat hoidot ovat arkipäivää, kävi aikoinaan arvostettu lastenlääkäri Arvo Ylppö hakemassa loogisen ajattelun oppinsa. Mutta nykyään Ylpön tyyppinen ajattelu kaikkea kohtuudella ja oikein syömällä terveeksi, on Suomessa kadonnut – tilalle on tulleet julkisuudessa kirjoittelevat lääkeuskoiset. Sairaanhoito ja ennaltaehkäisy on vaihtunut liikaan medikalisoitumiseen, jossa lääkäri on usein ihan yhtä pihalla lääkityksen vaikutuksista kuin potilaskin, mutta silti muuhun hoitoon ei saisi luottaa? Nykyisin ei olekaan tärkeää, miten kansalainen voi, vaan että hän syö lääkkeitä?

Vallitsevan tilanteen johdosta, monet käyvät luontaishoitajan luona salaa – koska pelkäävät kertoa vaihtoehdoista lääkärilleen tai siitä, etteivät halunneet tai kyenneet haittojen ilmentyessä syödä enää niitä lääkkeitä. Lääkäri voikin joutua ihmettelemään kontrollikäynnillä potilaansa outoa parantumista, kun hänen määräämät oirelääkkeet ei pitänyt parantaa sairautta, vaan hillitä oireita ja potilas onkin nyt parantunut. Ja tässä tapahtuu usein se potilaan yksityisyyttä ja valinnanvapautta rajoittava virhe, kun potilas kertoo lääkärilleen käyneensä hoidossa myös toisaalla esim. homopaatin luona. – Siitä lääkäri usein tulistuu ja saattaa alkaa haukkumaan potilasta ja hänen valintojaan uskomukseksi ja vastuuttomiksi, vaikka potilas olisi niiden johdosta terve ja tyytyväinen.

- Moni lääkäri ei voi sulattaa, että hänen silmissään vähempiarvoinen terapeutti olisi saanut parempi tuloksia, ja siitä nousseessa tunnemyrskyssä saattaa kieltää potilasta enää tulemasta kunnalliseen terveyskeskukseen tai sairaalaan lainkaan. Saattaa lääkäri ilmoittaa valvoviin virastoihinkin, kuinka ihmisiä hoidetaan täällä väärin? Itse en kiellä, mutta en neuvokaan asiakasta kertomaan saamistaan kehoa tukevista hoidoista lääkärilleen, koska olla kertomatta, potilaalla säilyy varmemmin välit jatkossa myös lääkäriin. Lääkäri kirjoittaa aina potilasrekisteriin kuulemansa potilaan “uskomushoito” käynnit, niin se näkyy siellä kaikille kuin rikosrekisteri, joka usein vähentää potilaan ja lääkärien yhteistyötä myös myöhemmin. Potilasta ei sitten näiden valintojensa johdosta tarvitse ottaa enää tosissaan, vaan nähdä mahdolliset myöhemmät sairaudet omana valintana.

Tässä korostuu myös yksi epärelevanttius, kun sanotaan vaihtoehtohoitoja “uskomushoidoiksi” , eli vaikutukseltaan tyhjäksi. Mutta jos “uskomushoitoja” käyttävä sairastaa johonkin, niin halutaan mieluusti nähdä, että “uskomushoidot” aiheuttaa haittoja ja sairaus johtuisikin niistä, vaikka mitään näyttöä sille ei olisikaan.  

Yhteiskunnan pitäisi järjestää puolueeton tutkimus kehoa tukevien hoitojen vaikutuksista, jos ei muun maailman esimerkkiä tai kansalaisten palautetta haluta huomioida. Käytännössä kuitenkin tästä nykyisestä synteettisestä lääkitysmallista ehkä 20% voisi olla perusteltua ja oikeasti hyödyllistä. Laajan lääketieteellisen tutkimuksen mukaan kylläkin vaan 13%. – Loput laajan tutkimuksen mukaan on: osin hyödyllistä, oireiden lievitystä, turhia lääkekuureja tai pelkästään haitallisia.

Suomessa on nyt lääkebisneksen kultavuosina pitemmät potilasjonot kuin koskaan. Syy on paljolti se, että ihmiset ohjataan aina lääkäriin ja usein liian heppoisesti, ja lääkityskynnys on laskenut roimasti. Hoitovirhevastuukin on nykyään sitä, että kun määräät potilaalle aina lääkkeen, et ole lääkärinä enää hänestä vastuussa – jos et määrää lääkettä, olet hänestä vastuussa. Lääkärinhoidot ovat nykyään paljolti oireiden ylös kirjaamista, resepti oireiden lievitystä varten tai tulehduksen hetkellinen tauko antibiootilla ja sitten taas takaisin jonottamaan. Aina vain useammin kipupotilaskin tulee lääkärikeskuksesta tutkimusten jälkeen yhtä sairaana ulos, kun oli sinne mennessä, mutta kolesteroli- ja tai mielialalääke reseptin kädessä.

Se on iso menetys Suomalaiselle yhteiskunnalle ja eritoten sairaille, kun täällä ei hyödynnetä luontaisia parantavia menetelmiä ja manipulointi hoitoja, sanoo asioista tietämätön sitten mitä tahansa. Työhönsä perehtynyt terapeutti on monessa parantamisissa lääkäriä edellä, kun puhutaan ihmisten arkisista vaivoista ja siinä se suuri ongelma sitten onkin.

Terapeutin työ/hoito perustuu yleensä kehon tilan normalisoimiseen, vastustuskyvyn herättämiseen, puutosten ja ruokavalion korjaamiseen tai erinäisten tukosten avaamiseen, jonka jälkeen keho itsessään hoitaa parantumisen ja tulokset puhuu puolestaan. Jos suomalaisen lääkärikoulutukseen kuuluisi Keskieurooppalaiseen tapaan esim. homeopatian perusteet, niin lääkäri hyväksyisi jo paremmin, miksi potilas parantui homeopatialla, eikä tarvitsisikaan enää muuta lääkettä. Näin lääkäri voisi itsekin hoitaa, ainakin joitain sairauksia vaihtoehtoisemmin kuin nyt.

Myrkytymme lääkkeistä, joita emme edes käytä. Saamme päivittäin ruoan ja veden mukana hiukan masennus-, tulehdus-, hormoni ja monia muita lääkkeitä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan juomavedestä löytyi 56 eri lääkettä – ja pitoisuudet lisääntyy joka päivä. Käyttämätöntä lääkettä ei saisi koskaan heittää roskakoriin, vaan se pitää palauttaa apteekkiin, josta ongelmajätelaitokselle, on nykyinen neuvo. Mutta apteekin pitäisi ottaa myös lääkkeen käyttäjän pullotettu virtsa vaihdossa, kun resepti uusitaan. Lääkkeitä ei pysty puhdistuslaitokset jätevedestä poistamaan vaan ne menee meriin, pohjavesiin ja siten myös ruokapöytään. Oma lukunsa on sitten lääkkeiden valmistuksessa tulevat saasteet, sekä tietysti eettinen puoli, kun miljoonat koe-eläimet kokevat päivittäin tuskaisan kuoleman. Synteettiset lääkkeet luonnossa tulee olemaan yksi merkittävimmistä luonnon mullistajista. Ja kun suurin osa lääkkeistä valmistetaan ja syödään turhaan, niin voisi kysyä, miksi?

Jos tästä nykyisestä massalääkityksestä olisi edes hyötyä ihmisten hyvinvoinnille tai se pidentäisi arvokkaasti ihmisikää, olisi se silti suuri moraalinen kysymys seuraavia sukupolvia ja luontoa kohtaan. Tai jos näillä lääkityksillä saadaan sitä ”tärkeää” keski-ikää nousemaan hiukan vain siten, että huonokuntoiset vanhukset elävät lääkkeiden johdosta muumioituneena, kaatuilevina ja ymmärtämättä ympäristöstään mitään hetken kauemmin, niin ei sekään luo perusteita tällä kalliille saastuttamisongelmalle.

Se on myös ihmetystä herättävä epäkohta, kun 90% suomalaisista on sitä mieltä, että vanhuksia lääkitään aivan liikaa ja se on epäeettinen, kallis ja pelottavakin ongelma – sille ei kuitenkaan tehdä tai voida mitään? Lääkärit ovat monille kuin diktaattoreita, joille ei voi ikäihminen mitään ja moni pelkääkin joutua vanhana vaippamuumioksi. Vanhukset ovat lääketeollisuudelle kullan arvoisia tahdosta riippumattomia asiakkaita.

Monen vanhuksen sairaselämä alkaakin verikokeesta, jossa ilmenee, että arvot on eri kuin nuorella ja tarvitsee pikaisesti useita lääkkeitä. Lääkityksen myötä moni vanhus näyttääkin sitten sairaalta ja saa uusia oireita, joita koitetaan hoitaa sitten toisella lääkkeellä, jne. Moninaisten lääkityksien myötä tulleet uudet oireet, kuten: väsymys, muistiongelmat, kaatuilut, kipeät jalat, kuiva yskä… lukevat usein jo siinä lääkehaittalistalla. Oireiden sanotaan kuitenkin kuuluvan vanhuuteen tai ei tiedetä mistä johtuu. Mihin tarvitaan ja kestääkö yhteiskunta tämmöistä vanhusten kallista ylilääkitsemistä, joka on jostain muusta myös pois, kuten: sosiaalituesta, homekoulujen korjaamisista, nuorten psykiatrisista ongelmien hoidoista, työkuntoisten sairaanhoidosta, jne?

Vanhukset ja lapset kärsivät turhista lääkkeistä ja –haitoista eniten. Vanhus on vanhuutta, ei sairautta. Korvatulehdus ei johdu koskaan siitä, että elimistössä olisi liian vähän antibioottia, vaan yleensä siitä, että tiehyissä on tilapäisesti liikaa limaa, juomana liikaa maitoa ja vastustuskyky tekee kehitystään – jota sitten  antibiootilla heikennetään entisestään? Yleistyneet korvatulehduskierteetkin loppuvat silloin, kun lopetetaan antibioottien käyttö niiden hoitoina – tiedän sen lukuisia korvatulehduksia hoitaneena. Antibiootit altistavat tutkitusti 5x suuremmalle tulehduskierteelle, kun ennen kuuria ja silti niitä syötetään? Suomeen pitäisikin saada puolueetontaho selvittämään, millä tai miten eri sairauksia esim. tulehduksia, särkyjä, lieviä- tai keskivaikeita masennuksia olisi viisasta hoitaa, että hyötyjä olisi ensisijaisesti potilas. Ja selvittää, onko se yhteiskunnan ja hyvinvoinninetu, että lääketeollisuuden etu on ensisijainen?

Jatkuvasti selviää lisätietoa myös lääketeollisuuden kepulitoimista. Kuten monet synteettiset lääkkeet ovat haittojen lisäksi perustuneetkin tyystin plaseboon, eli tarkoituksenmukaiseen huijaukseen, ja mitään hyödyllistä ainesta niissä ei ole ollutkaan. Lisäksi lääketehtaat ovat uusien paljastusten mukaan jättäneet kertomatta heille jo monia tutkimuksissa selvinneitä lääkehaittoja. Lääketeollisuudella yli 30 vuotta johtajana toiminut ja työstään sittemmin eronnut tohtori/ tutkija John Virapen, on yksi, joka on paljastanut lääketeollisuuden korruptoituneen oman edun tavoittelussa jo niin pahoin, että uskoo: ”lääketeollisuuden aiheuttavan tuotteillaan turhia kuolemia jo enemmän kuin sodat”.

Tai Brittiläisen Hullin yliopiston psykologi Irving Kirschin, joka oikeuden päätöksellä pääsi tutkimaan salaisia lääketutkimuksia. Tutkimusten myötä ilmenneiden paljastusten mukaan, markkinoilla olevien masennuslääkkeiden hyöty olikin lumelääkkeen luokkaa. Lääketehtaat olivat samalla jättäneen 60% lääkkeiden ilmenneistä haitoista julkaisematta.

Kyseisiä uutisia ja käytännön näkemyksen myötä, ihmetyttää tämä Lääkäriliiton ”uskomushoito” kampanja 2007, jossa yritettiin saada lääkehoidoille vielä suurempi monopoli, saada leimaavasti vaihtoehtohoidot kielletyksi eri sairasryhmille. Vuoden 2007 kampanjan yksi aktivisti, joka halusi rajoittaa ihmisten valita hoitonsa itse, oli vankimielisairaalan psykiatri/ skeptikko Hannu Lauerma. Kun Lauermalta TV:ssä toimittaja silloin kysyi ” Jos ihminen ei kuitenkaan halua syödä lääkkeitä, niin mitä sitten, jos vaihtoehdot kielletään? Vastaus toimittajalle oli, että ”Sitten ei saisi käyttää mitään hoitoa”. Se oli psykiatrilta ja nykyiseltä THL professorilta aika raju vaatimus, poistaa ihmisen oikeus omaan kehoonsa?

Ihmisten olisi Lauermanin mielestä syötävä siis ongelmiinsa aina hyöty haittasuhteista välittämättä lääkkeitä, jotka ovat: epäeettisesti tutkittuja, saastuttavat vakavasti luontoa, vaikutus voi perustua plaseboon, haitat usein todellisia, jopa kohtalokkaita. Kyseisellä valmisteilla ei ole usein edes tarkoitus parantaa, voivat lisäksi aiheuttaa uusia sairauksia, tai kuoleman. Uusien paljastusten myötä jo tiedetyistäkään haitoista valmistaja ei usein edes varoita. Ja kaikesta vastuu ja kustannus jää syöjälle ja yhteiskunnalle?

Mutta lieneekö sattumaa, että Lauerma syyttää kirjoituksissaan ja luennoillaan vaihtoehtoisia hoitoja juuri niistä epäkohdista, joita jatkuvasti paljastuu hänen edustamassaan lääkehoidoissa, kuten plasebo, rahastus, haitat. Lauerman mielikuvitus ei ole vielä riittänyt yksilöimään terapioita niistä kasvavista ongelmista, joita nykyään paljastuu hänen edustamassa lääkehoidoissa, jossa nuorten masennuslääkkeitä epäillään myös hengenvaaraksi: niin käyttäjälleen kuin ympärillä olevillekin. (Asiasta lisää linkissä Eikö lääkäriä uskota -asiantuntija Professorin kirjoitus).

- Tilanteeseen on tullut 7.8.2013 muutos: Psykiatri Hannu Lauerma kertoi Ilta-Sanomissa otsikolla ”uskomushoidot johtavat surmiin”. Lauerman kirjoituksen mukaan kyseiset ”uskomushoidot” altistavat ihmisiä tappamaan toisiaan. Lauerman kertomuksen yksi tapaus oli, kun Perheen äiti oli käynyt joskus homeopaattinsa luona ja tuonut myös mielenterveys-sairaalle pojalleen jotakin homeopaattista-lääkettä. Joskus sitten myöhemmin tämä vainoharhaisuudesta ja psykoosista vuosia kärsinyt poika, tappoi yllättäen vanhempansa. Surmalla oli Lauerman mukaan syy-yhteys homeopatiaan, koska surmaajan äiti oli käynyt joskus homeopaatin luona? Kaikissa näissä alkujaan psykiatrien epäonnistuneissa hoitotapauksissa, jotka oli päättyneet surmiin, oli jollakulla jäsenellä ollut jonkinlainen kontakti luontaishoitoon, kuten yhdellä ulkomaisen lääkärin tarjoaman luontaishoitoon – ja se riittää syyksi leimata luontaisala psykoosisairaan tekemiin surmiin? Kenelläpä nyt ei olisi elämässään jokin yhteys johonkin luontaishoitoon tai ainakin jollain perheen jäsenellä? Joten aina löytyy halutessaan syyllinen luontaispuolelta, mutta tämmöinen mustamaalaus on jo lääkärin etiikankin vastaista ja täysin moraalitonta. 

-Lauermanin kehittämillä perusteillahan voisi keitä vaan julkisesti syyttää osallisena jonkun tekemään surmiin. Mutta Lauerma on unohtanut sen, että Suomessa oikeus päättää syylliset. Lauerma on ylittänyt oikeutensa olla tuomitsemassa julkisesti haluamiaan tahoja – jotka ei voi edes puolustautua, koska potilaskertomukset ovat salaisia ja asiasta tietäviä on kuollut.

Lauermanin edustamista lääkityksistä ja niihin liittyvistä lukusista epäselvyyksistä on julkaistu kirja (2014), joista tutkimukset ja oikeuden päätökset on koonnut tanskalainen professori Peter C. Gøtzsche : Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Kirjan mukaan, lääketeollisuuden liiketoimintamalli muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta tai on pahempi kuin mafia.

- kirjassa kerrotaan myös, kuinka monia miljardeja ovat monet lääketehtaat saaneet sakkoja: kun ovat valehdelleet, vääristäneet tutkimustuloksia, sortuneet virheelliseen mainontaa, lahjoneet lääkäreitä, syyllistyneet petokseen, salanneet haittoja, lisänneet kuolemia verrokkiryhmiin, markkinoineet laittomasti, ym. Paljon on myös kirjan mukaan lääketehtaille edelleen salaista tietoa, joita lääketehtaat ei suostu edes näyttämään, kun ei ole siitä asiasta erikseen oikeuden päätöstä. Lääketeollisuuden toiminta ja etiikka näyttää jo esiin tulleiden asioiden valossa karmealta, mutta mitä se todellisuudessa sitten onkaan?

- Monessa sakotetussa tapauksissa ovat olleet kyseessä juuri masennus-, psykoosi-, ADHD lääkkeet. Lukuisat ihmiset ovat näihin “tutkittuihin” lääkkeisiin sairastuneet, kuolleet, tehneet itsemurhan tai tappaneet toisia. Nämä moniin miljardeihinkin nousseet yksittäiset sakot, ei kuitenkaan varsinaisesti heilauta ketään. Optiot on ehditty suurista lääkemyyneistä jo nostaa, ja suuryhtiö voitokkailta tileiltä ne sakot maksaa. Sama meno tuntuu monella yrityksellä jatkuvan ja uudet sakot maksetaan ajallaan, jos joku taho vie asian oikeuteen – mutta huijauksia ei lopeta, näyttää kirjan mukaan olevan monella lääketehtaalla tyyli.

Jos nämä kouluampumiset ja kaltaiset vihatapot ovatkin masennuslääkkeiden syytä, kuten epäillään, niin istuuko niistä vääriä ihmisiä vankiloissa? Sitten on nämä sekakäyttäjät, jotka lääkkeitä ja alkoholia nauttineena ovat tehneet Suomessakin satoja tappoja, joista eivät aamulla muista mitään. Minusta lääkkeitä, joista voi kuka vain seota, ei saisi olla markkinoilla lainkaan. ihminen on koko historiansa asti tullut toimeen ilmankin ja luonnosta löytyy rauhoittavia, jos tarvis ja ne ei sekoita kenenkään päätä edes viinan kanssa.

Petteri Pietikäinen Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori, tutkimusalueina mielenterveyden historia. Pietikäinen kertoo uudessa kirjassaan (2013), kuinka hyödytöntä ja aivoja vammauttavaakin nykyinenkin psykiatrialääkitys voi olla. Hoidoilla saadaan Pietikäisen mukaan sairaushuiput kyllä vaimennettua – mutta jos potilas paranee mielenterveysongelmasta, se paranee yleensä itsestään tai muutoin, mutta ei lääkkeellisellä hoidolla.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja lääkäri Heikki Pälve puheli lääkärikunnan ”uskomushoito” kampanjassa 2007 – Kun toimittaja kysyi TV:ssä: ”Jos vaihtoehtohoidot Suomessa kielletään lailla ja ihminen siitä huolimatta käy kyseisissä hoidoissa, niin miten sitten?” ”Sitten vankeutta”, oli Pälven toive. Se jäi haastattelussa ainakin minulle epäselväksi, kuka vankilaan Pälven mielestä joutaisi: apua hakeva asiakas, apua tarjoava terapeutti vai Lääkäriliiton edustaja?

- Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin Lääkäriliiton edustajakin on ainakin ollut lääkärintyössä, joissa taas lääkärikunta on itse arvioinut: joka 10 lääkärin hoidossa tapahtuu virhe, joka 100 vakava virhe, joka 1000 halvaantuu tai kuolee virheeseen. Kaikessa muussa alalla (terapeutti, hieroja, taxikuski…), jos aiheuttaisi tahattomillakin vahingoilla toista ihmistä kohtaan kyseisiä vahinkoja, joutuisi hän vankilaan. Jos näihin heidän virhearvioihin on uskomista, niin kyllä lääkäreiden pitäisi perehtyä huomattavasti enemmän niihin omiin hoitovirheisiin, ennen kuin vähemmän vahinkoa aiheuttavien syyllistämiseen. Mutta en ole koskaan kuullut, että Pälve tai Lauerma olisi ollut huolissaan lääkkeiden aiheuttamista moninaisista sairastumisista tai kuolemista. Lauerman kertoi uudessa kirjassaan Hyvän kääntöpuoli (2014), jossa hän haukkuu tyyliinsä kaikkia vaihtoehtohoitoja, terapeutteja, vaihtoehtoja harjoittavia lääkäreitä, mutta kertoo tästä omasta alastaan. “Ei mikään hoito auta kaikkia”.

Pitkä on myös matka lääkäreiden ja terapeuttien yhteisyöhön Suomessa. Tuomitseminen ja arvostelu on aina ollut helppoa, mutta Pälveltäkin voisi hänet lääkäriksi kouluttanut yhteiskunta kysyä, koska hän on viimeksi parantanut jonkun? Aina vain suurempi määrä lääkärityöhönsä turhautuneita toimii aivan muissa tehtävissä kuin ihmisen palvelijana parantajana. Mielestäni ainakaan näillä lääkäreillä ei olisi varaa arvostella eri hoitotapoja. Ei myöskään työssä olevien lääkäreiden pitäisi arvostella, jos potilaat kerran joutuvat apua muualta etsimään. Taas ihmisten pakottamien yksistään lääkkeelliseen hoitoon, olisi perustuslain 2.6 §  vastaista, ja olisi myös jotain Neuvostoliittolaista ihmisen parasta ajattelua.

Luontaishoidot olisi lähtökohdaltaan aina haitallisia? Suomalainen lääkäri usein luontaishoidoista mainitsevalle potilaalleen varoittavasti sanoo ”käyt kyseisissä hoidoissa sitten omalla vastuullasi”. Ensiksi potilas voisi kysyä, mitä lääkäri sillä oikein tarkoittaa, ja toiseksi, kenen vastuulla potilas saa sairaala- tai reseptilääkehoitoa? Ei ainakaan lääkäri, sairaala, lääketeollisuus tai yhteiskunta ole vastuussa hoitovirheistä tai lääkehaitoista, edes kuolemantapaukissa. Jos vastuulla tarkoitetaan potilasvakuutus, niin aika rajallinen on vastuullinen hoito, ainakin käytännössä.

Maksasi tuhoutuu, jos käytät luontaisvalmisteita tai homeopatiaa, sanoo lääkäri usein potilaalleen. Tämä perustelematta jäänyt väite on yleistynyt kovasti. Sitä käyttävät useat lääkärit kuin sairaanhoitajatkin, kun potilas mainitsee luontaishoitojen käytöstä. Ovat kuulemma hoitaneet niin monia maksasairauksia luontaishoitojen takia. Enpä ole itse törmännyt koskaan moiseen ongelmaan, vaikka tunnenkin tuhansia luontaishoitojen käyttäjiä. Mutta lääkkeistä, alkoholista ja väärästä ruokatottumuksesta johtuvia maksaongelmaisia tapaan usein, joiden tila kohenee usein nopeasti homeopatialla ja jos voi poistaa vielä sen mahdollisen ongelman aiheuttajan. Uskonkin että synteettiset lääkevalmisteet ovat jo suurempi maksasairauksien tekijä kun esim. alkoholi. Yli 900 lääkkeen on jo raportoitu aiheuttavan maksavaurioita – homeopatiasta ei yhtään. Lääkkeiden rasittamia maksoja ei haluta vain julkisesti käsitellä ja on helpompi arvioida ne jostain muusta johtuviksi, kuten vaikka “arkivihollisen” luontaisalan syyksi.

En usko, että Suomessa olisi montaa luontaistuotetta edes myynnissä, jos yhtään, joka aiheuttaisi edes väärin käytettynä maksaongelmaa. Niin tarkasti niitä kuitenkin tarkkaillaan ja niiden vaikutus tiedetään usein jo historiasta ja kukaan maahantuoja tai myyjä ei halua leimautua myrkyttäjäksi – ja siitä se kohu nousisikin. Lääketieteessä on taas aivan eri juttu: Jos kymmeniä- tai satojatuhansia ihmisiä sairastuu/ kuolee uuden lääkkeen haittoihin, se ehkä vedetään pois markkinoilta. Lääketehdas voi saada asiasta sakon, jos on tahallisesti pimittänyt haittatietoja. Sakko voi sitten olla 5% lääkkeen tuomasta rahallisesta hyödystä.

Homeopatiavalmistetta taas maksa ei käsittele mitenkään, koska homeopatia on enemmänkin sähköistä impulssia keholle kuin jotain ainetta. Joten, se ei voi tuhota maksaa, kuten ei akupunktiokaan tai hierontakaan. Mutta jos halutaan sanoa jokaiselle maksasairaalle tuntematta tilannetta sen tarkemmin, että sairautesi syy on luontaistuotteet, -hoidot, niin silloin tutkittuun tietoon uskova ammattilainen toimii ideologiansa vastaisesti. Jotenkin näyttää siltä, kun kemiallisia lääkkeitä käytetään tänä päivänä niin paljon ja syystä maksasairaudetkin luonnollisesti lisääntyy, niin joku muu halutaan leimata siihenkin syylliseksi.

”Ei ole tutkittu ” on myös usein lääkärin vastaus potilaan kysyessä luontaisista hoidoista. Tätä lausettahan voisi näin käyttää lähes kaikkeen. Kuten vaikka kieltää ihmistä ottamasta sateenvarjoa käyttöön, kun ei ole tutkittu, että siellä nyt varmasti sataa, vaikka ihminen sen ihollaan tuntisikin. Tai, ei ole myöskään tutkittu, että jokin asia olisi niin hauska, että sille kannattaisi tutkimatta nauraa, jne. Homeopatiaa ja akupunktiotakin on väitteistä huolimatta hyvin paljon tutkittu ja koettu toimiviksi lukuisiin sairauksiin.

Homeopatian isä, Saksalainen lääkäri/ kemisti Samuel Hahnemann, on yksi historian tunnetuimpia lääkäreitä. Hahnemannista löytyy mm. näköispatsas: Washington-USA, Leipzig-Saksa, Köthen-Saksa, Mexico city, Sao Paulo-Brasilia, Pariisi. Hahnemann tutki ja kehitti homeopatiaa kymmeniä vuosia ja kirjoitti tuloksista lukuisa kirjoja. Homeopatiaa on yli 200 vuotisen historian ajan ja käytännön näytön lisäksi tutkittu ympäri maailmaa, lukuisten lääkäreiden ja tutkijoiden toimesta. Homeopatialääke ei toimi niin, että sitä voisi tutkia uskottavasti kaksoissokko menetelmällä, johon nykyisin vedotaan. Ja niin kauan kuin hiirikokeet ja kaksoissokkotutkimus menetelmä on se ainoa tieteellinen todistustapa, ei tulla muutoinkaan tarjoamaan sairaille kovin yksilöllistä hoitoa.

Homeopaattisen lääkkeen valintaperuste ei ole useinkaan itse sairaustila – vaan lääke valitaan usein yksilön mukaan, ja lääke toimii sairauksiin sitä kautta. Länsimaalainen-tiede ei ole myöskään pystynyt selvittämään nykytermeillä, miksi akupunktio tai homeopatia saa parantumista kehossa aikaan. Ei vain tunneta kehon toimintaa tarpeeksi, kuten mitä soluissa tapahtuu, kun sairastutaan. Sitten kun ymmärretään tämä epäkohta, niin ymmärretään paremmin, miksi homeopatia korjaa sitä.

Yleensä kun sairauksia länsimaissa tutkitaan, ja tutkimus julkaistaan, niin se liittyy yleensä kaupallisiin patentoitaviin lääkehoitoihin. Eikä näitä aiemmin mainituille homeopatia, akupunktiota voi patentoida, joten tutkimuksen rahoittajat ovat vähissä. Jos tämä iso koneisto haluaa rahoittaa homeopatian tutkimista, niin sillä tutkimuksella halutaan yleensä aiheuttaa vain hallaa homeopatialle, joka syrjäyttää usein sitä kaupallisempaa lääkehoitoa. Mutta akupunktiolla tai homeopatialla on uskottavin ja puolueeton satojen- ja tuhansien vuosien käytännön näyttö ja toimivat edelleen.

Kaupallisuus onkin nykyisin länsimaissa tärkein motiivi tutkimiseen ja tutkimuksen rahoituksen saamiseksi ja tuotteen lääkkeeksi virallistumiseenkin. JOS, vaikka voikukka parantaisi AIDS:n, sitä ei kansalle koskaan kerrottaisi tai se tieto kiellettäisiin, kuten voikukan myynti ja käyttökin: myrkyllisenä tai sitä ei ole tutkittu tarpeeksi. Myöhemmin synteettinen patentoitava kopiolääke voikukasta, tekisi sitten miljardivoitot lääketeollisuudelle. Vaikka se ei toimisikaan yhtä hyvin kuin alkuperäinen, olisi se kuitenkin suuri Nobelin arvoinen ”keksintö”.

Kaikessa pitää olla nykyisin kemiallisia aineita, joita voi ainoastaan kalliisti patentoitu ja rekisteröity. Muuten se ei voi olla parantava tuote, eli lääke. Tai sitä ei ainakaan hyväksytä lääkkeeksi, vaikka se sitä toiminnaltaan olisikin. Lääkerekisteröinnin jälkeen kuitenkaan synteettisen tuotteen hyöty- haittasuhteita ei juuri yleiseen tietoon tilastoida. Lääkäri voi kyllä vapaaehtoisesti ilmoittaa Lääkelaitokselle, jos epäilee lääkkeen aiheuttavan potilaalleen vakavia haittoja tai kuoleman. Nämä satunnaiset ilmoitukset ovat haittojen lisääntymisen ja keikkalääkäreiden myötä tulleet vain entistä harvinaisemmiksi, eivätkä yleensä johda mihinkään. WHO arvion mukaan, joka kolmassadas (1/300) sairaalapotilas kuolee hoitovirheeseen.

Vastakkainasettelusta kärsii kuitenkin vain potilaat. On luonnollisesti paljon tarpeellista synteettistä lääkitystä, mutta se ei poista sitä, ettei luonnosta tai luontaisilla menetelmillä löydy myös hyödyllistä ja paljon ihan konkreettisesti synteettistä lääkettä hyödyllisempää hoitoa. Ei myöskään oikean yksilöidyn ruokavalio tuomaa hyötyä pitäisi syrjäyttää kovilla lääkkeillä. Tuhansia ihmisiä hoitaneena, olen kokenut ja voin sen myös todistaa, että moni krooninenkin sairaus paranee kehoa tukevilla hoidolla ja oikealla ruokavaliolla, mutta ei niihin määrätyillä lääkkeillä.

On paljon sairauksia, jossa sairaala on oikea hoitopaikka, mutta myös lukusia sairauksia, jossa allopatia-lääkäriin pitäisi/tarvitsisi mennä lainkaan. Kuten vaikka korva- poskiontelo- suolitulehduksissa tai alaselkä vaivoissa. Näissäkin usein liian kovilla hoidoilla sairaus vain pahenee, pitkittyy ja muuttuu usein koko kehon sairaudeksi. Usein lääkityksen tai leikkauksen jälkitilat ovat paljon suurempi sairaus kuin se alkuperäinen vaiva. Virtsatulehduskin paranisi useimmiten nopeammin homeopatialla, kun taas antibiooteilla muuttuu helposti tulehduskierteeksi ja voi johtaa vuosien krooniseen väsymykseen ja tulehdusestolääkitykseen.

Olen hoitanut myös useita estolääkityksen omaavia kroonisia virtsatulehduksia homeopatialla ja ovat usein ihmeekseen parantuneet, eli vastustuskyky on saatu heräämään. Jos virtsatulehduksen kohdalla tyypillisesti pelotellaan vaikka mahdollisella munuaisen tulehtumisella, niin sitten pitäisi antibioottihoidon kohdalla pelotella myös todennäköisillä ongelmilla: tulehduskierteistä, allergioista, diabeteksesta, syövästä tai vaikka vakavasta maksan sairastumisesta, joita antibioottien tiedetään monien tutkimuksienkin mukaan aiheuttavan. Nämä jälkitilat tilastoidaan yleensä tuntemattomasta syystä johtuviksi. Keski-Euroopassa potilas saa lääkärin luona usein itse valita, homeopatia vai antibiootti ja vasta mahdollisissa vakavimmissa tilanteissa otetaan kovemmat keinot, kuten antibiootit käyttöön.

”Antibioottikuuri lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää. Nuorilla naisilla virtsatietulehdusten yleisyys kasvaa jopa viisinkertaiseksi 2-4 viikkoa sen jälkeen, kun antibioottihoito on loppunut ja lasten välikorvatulehdusten toistuminen näyttää toimivan samalla kaavalla. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin” Kertoo yli 30 vuotta bakteereja tutkinut Professori, tutkija Pentti Huovinen. Suosittelenkin lukemaan hänen kirjallisuuttaan.

Antibiootti tulee latinankielestä ja tarkoittaa elämää vastaan, jota se todellakin on. Epäilenkin tämän antibioottien liiallisen käytön ja valmistamisenkin vievän meidät seuraavaan ihmiskunnan ”ruttoon”. Väitänkin jo nyt tämän liiallisen käytön myötä antibioottihoitojen kääntyneen jo itseään vastaan, jossa kokonaisuudessaan haitat ovat suuremmat kuin antibiootista saatu hyöty. Ja mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, kun bakteerikannat muuttuvat alati ihmisen puolustukselle liian vieraiksi? Kehon vastustuskyky on kaiken A ja O, kun taistelemme tämän päivän yleisempiä sairauksia vastaan, kuten virus-, bakteeri-, flunssa-, suolisto-, lymesairauksia tai homeallergiaa vastaan. Antibiootti on ehkä varmin tapa romuttaa oma puolustus.

Oikeanlainen tulosvastuu puuttuu sairaudenhoidossa. Se että sairaaloilta vaaditaan, kuinka monta alaselkää tai lapsen korvaa pitää päivässä liukuhihnalla leikata, ei ole lisännyt yleistä terveyttä. Nämäkin potilaat menevät usein vain takaisin jononpäähän odottamaan uutta operaatiota, lääkitystä, sairaslomaa, kuntoutuslähetettä tai eläkettä. Lääkäreiden lisääminen tai lääkkeiden hintojen eritavoin alemmaksi saaminen, ei myöskään ole auttanut sairastuvaa kansaa, vaan pahentanut tilannetta. Suomeen rekrytoidaan lisäksi ulkomaalisia lääkäreitä, eikä sekään riitä, vaan jo sairaanhoitajatkin kirjoittavat reseptejä, eikä sekään riitä. Mikään ei riitä, jos menetelmä on yleisesti väärä, näin se vaan on. Tai perustelkoon sen sitten joku minulle paremmin. jamsa(at)elisanet.fi

 Syy on raha ja hyödyllisten sairaalahoitojen varjolla luotu luottamus. Terveyden- kuin sairaanhoitokin toimii monessa lääketeollisuuden ehdoilla, Raha-automaattiryhdistyksen tavoin. Antaen ihmiselle toivonkipinän huonona tai hyvänäkin hetkenä, mutta kahlitsee usein asiakkaansa pysyvään oravanpyörään. Lääkkeitä määrätään usein myös terveillekin. Lääkityksestä irti haluavalle potilaalle, luetaan usein madonluvut ja saattaa vihastunut lääkäri antaa potilaalleen käskyn olla enää tulematta lainkaan sairaalaan tai terveysasemalle. Lääkärin valassa kuitenkin lupaudutaan: Lääkärin pitää kunnioittaa potilaan tahtoa.

Monissa kulttuureissa on parantaminen ollut lääkärin ensisijainen tehtävä, ja jossakin vain siitä on lääkärille maksettu, ja jos potilas on taas sairastunut, niin palkan maksu on lopetettu. Nykyinen järjestelmä toimii kuitenkin päinvastoin: Mitä enemmän sairaita, sitä enemmän lääkärit vaativat ja saavat palkkaa. Tulovastuullinen palkkaus toimiikin lähinnä terapeuteilla: Jos ei tuloksia, ei asiakkaita, koska puskaradio on ainoa lähete. Suurin osa sairauksista diagnooseista riippumatta ovat kuitenkin tulehdustiloja, joiden syyn selvittäminen, mahdollinen poistaminen ja tärkeä puolustuksen herättäminen, olisi usein se tuottoisin menetelmä potilaalle.

Luontaiset hoidot, kuten akupunktio-, homeopatia-, bioresonanshoidot, perustuvat kehon oman parantamisjärjestelmän herättämiseen ja normalisoimiseen. Niitä ei voi verrata lääkkeelliseen oirehoitoon mitenkään, jossa keho enemmänkin pakotetaan toimimaan halutusti, sisältäen silloin myös riskinsä.

Sairastelevan kehon vahvistaminen eli herättäminen esim. homeopatialla tai akupunktiolla, että keho alkaisi seestyneestä tilasta parantamaan taas itseään, yllättää usein epäilijätkin. Oikea ruokavalio kroonisesti sairastelevalle, on myös oleellinen osa hoitoa, toisinaan jopa tärkein hoito. On monia sairastiloja, joissa teollinen lääkitys on ehdoton, mutta jos otettaisiin huomioon luonnon tarjoamat moninaiset avut ja huomioitaisiin ruokavalio oikein, olisi lääkkeellisen hoidon tarve kovin harvinaista. Sitä on vain yksipuolisen lääkekoulutuksen saaneen usein vaikea edes ymmärtää.

Pula-aikojen poistuminen, tehokkaammat ensiavut ja vastasyntyneiden kuolemien ehkäisy, on meidän suurimmat kuolleisuutta vähentävät tekijät ja keski-ikää nostavat tekijät – eikä suinkaan nykyinen suunnaton lääkkeiden kulutus. Noin 70 % nykyisistä lääkkeistäkin on lisäksi enemmän tai vähemmän onnistuneita synteettisiä kopioita vähätellyistä luonnon lääkkeistä. – Joista vaikuttavimmat luontaiset muodot ovat Suomessa taas Fimea:n (Lääkelaitoksen) tai Evira:n toimesta aina lisääntyvässä määrin kiellettyjä, milloin mistäkin syystä. Mutta todellisuudessa poissa kilpailemasta synteettisten kopioiden kanssa.

Vaikka asiat käytännössä olisi kuten kerron, niin lääkkeellisten oirehoitojen korvaamista kehoa tukevillahoidoilla, edes lievissä sairastiloissa, ei ole virallistumassa Suomessa. Sillä kaupallinen lääketeollisuus ohjaa liikaa Suomen lääkärikoulutusta sekä terveyden ja sairaudenhoitoa. Jokaisella on kuitenkin perustuslaillinen oikeus halutessaan etsiä erilaisia vaihtoehtoja omien sairaustilojensa hoidoissa, vaikka sitäkin ihmisoikeutta on yritetty Suomen Lääkäriliiton ja joidenkin lääkäreiden toimesta rajata. Tämänkin sivusto on alkujaan vastakeskustelua näistä lääkärikunnan perusteettomista mustamaalaus kampanjoista ja muistutus niistä oikeista ongelmista.

Yhteistyö eri hoitomenetelmien kanssa Keskieurooppalaiseen tapaan, olisi hyödyllisin menetelmä potilaille ja yhteiskunnalle, mutta Suomen lääkärikunta vastustaa sitä jyrkästi?

Näkemykseni perustuu laajaan hoitokokemukseen: 15 000 asiakkaan perehtymiseen ja hoitoihin, eri hoitomenetelmien koulutuksiin, kirjallisuuteen ja varsinkin arkipäivän tosiasioiden näkemiseen.

Jouni Jämsä Bioresonans- terap.  dipl. homeopaatti-, dipl. akupunkturiko-, dipl. ravintolisäterapeutti.
Bioresonans: MORA Friesenheim – Saksa, Natura Medica Akademiet Drammen – Norja. VEGA Shiltach – Saksa. SCIO Friesenheim – Saksa, Budapest – Unkari. Dipl. homeopaatti, iridologi homeopatian inst. – Tampere. Lääketieteen perusteet – opintokokonaisuus Turun-yliopisto. Dipl. akupunktio Colombo – Sri Lanka. Dipl. kudos/mineraali tutkimus MDD – Helsinki. Ensiapukoulutuksia EA1, EA2 – SPR.

 

Elämme suurinta hyvinvointikauttamme, mutta joka vuosi 10% lisääntyy lääkkeiden kulutus ja samalla sairasjonot pitenee samassa suhteessa ja kaikissa ikäluokissa? On virheellistä puhua pelkästään suurista ikäluokista, kun jo yhä useampi lapsi syö kaksikin vuotta antibioottia korvatulehdukseen –  joka hoituisi jo paremmin tekemättä mitään ja jättämällä limaa lisäävät jalostetut maitotuotteet pois. Lapsi ei toivu monista antibioottikuureista täysin koskaan, vaan jatkaa usein allergia- ja mahdollisilla ylivilkkauslääkityksillä ja myöhemmin sitten yleistyneillä mieliala- ja tai diabeteslääkkeillä. Antibiooteista voisi jo puhua jopa porttiteoriasta, näin osoittaa myös monet tutkimukset. Tervettä tai lääkkeetöntä ihmistä ei kohta enää ole. Tilanne muistuttaa jokseenkin sotimista: Kaikki tietää, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta silti sitä tehdään?

Halutaanko ongelmat myöntää nyt vai sitten kun asiat ovat vielä huonommin? Toivoisi jo Suomessakin järkeistettävän hoitoja ja etenevän enemmän näihin kehoa tukeviin, halpoihin ja turvallisiin hoitoihin tai ei aluksi ainakaan lääkittäisi ihmisiä liian heppoisin syin – sekin olisi jo askel eteenpäin. Tarvitsisi vain uudet hoitosuositukset/ koulutukset ja samalla voisi ottaa kokeiluun ihan uusia hoitomalleja myös Suomessa.

- Ihminen koostuu Atomeista ja tuottaa myös energiaa: levossa100w ja kovassa rasituksessa hetkellisesti jopa 2kw. Lääkärikuntakin tietää ihmisen toimivan sähköllä, kun mittaavat niitä sähkökäyriä. Myös aivojen hermosolut tuottavat sähköimpulsseja, joita kutsutaan aivoaalloiksi, jotka ovat värähtelyä, joita mitataan hertseinä (HZ). Myös Homeopaattinen lääke on ravistus-valmistuksessa syntynyttä elektromagneettista signaalia, joka vaikuttaa turvallisesti meidän herkkään sähköiseen järjestelmään normalisoimalla sitä – uskoi siihen tai ei, sillä ei ole mitään väliä. Kemiallinen- ja homeopaattinen lääke, ovat 2 täysin eri koulukuntaa, joita ei edes pitäisi verrata toisiinsa, mutta siihen tämä joillakin aina haksahtaa. Homeopatia on lähtökohtaisesti sitä ihmisen oikeaa hoitoa – mutta kaikessa sairaustiloissa se ei luonnollisesti riitä.

Homeopaattiset valmisteet ovat lääkkeitä – ei uskomusta:

(Direktiivit 2001/83/EY artiklat 14 ja 16 ja 2001/82/EY artiklat 17 ja 19)Lääkelain 5 b §:n mukaisella homeopaattisella valmisteella tarkoitetaan lääkevalmistetta, joka on valmistettu homeopaattisista kannoista Euroopan farmakopeassa kuvatulla homeopaattisella menetelmällä. Jos kuvaus puuttuu Euroopan farmakopeasta, voidaan käyttää jäsenvaltion virallista farmakopeaa. Homeopaattinen valmiste voi olla valmistettu useasta homeopaattisesta kannasta. Homeopaattisia valmisteita koskevia säännöksiä sovelletaan myös muihin valmisteisiin, jotka on valmistettu homeopaattisilla valmistusmenetelmillä. Antroposofiset valmisteet lasketaan tällaisiksi valmisteiksi. Fimea

- ”Kaikki aine on energiaa” – Albert Einstein

- Albert Einstein todisti E=mc -teoriallaan,  ”kaikki on viimekädessä energiaa. Se koskee myös muistojamme. Muiston ydin on energiaa, mutta itse muisto on kuva”.

- ”Kaikki on lähtöisin energiakentästä” – Tohtori, professori Harold Burr Yalen yliopisto

- ”Kehon kemiaa hallitsevat solutason kvanttikentät” – Professori Murray Gell-Mann, Nobel-palkittu 1969, Stanfordin yliopisto.

”Homeopatia parantaa suuremman prosentin potilaista kuin mikään muu hoitomenetelmä ja on epäilyksettä turvallisempaa ja taloudellisempaa sekä täydellisintä lääketieteellistä hoitoa.”
- Mahatma Gandhi