Home

 

Tervetuloa Jouni Jämsän sivuille.

Kerron sivuilla kehoa tukevin hoitojen tarpeesta, lisääntyvästä medikalisoitumisesta, tietämättömyydestä ja asenteista, joista eri hoitojen väliset ristiriidat Suomessa kumpuavat. Suomessakin lääkäreiden koulutusta pitäisi ehdottomasti laajentaa jo luontaisempien hoitojen suuntaan, tehdä yhteistyötä terapeuttien kanssa ja irrottautua lääketeollisuuden kahleista, jos halutaan vähemmän sairaita ja -kustannuksia.

1.

Tämä sivusto sai alkunsa 2007, kun Lääkäriliitto ja skeptikot halusivat kehoa tukevat CAM-hoidot: akupunktio, homeopatia, ym., sairailta sekä lapsilta leimaavasti kielletyksi ja rajata siten ihmisten valinnanvapautta – vaikka jo Perustuslaki 2.6§: kieltää asettamasta ketään eri asemaan. On olemassa myös laki Potilaan itsemääräämisoikeudesta 6§, jossa Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Suomesta haluttiin ja osin vieläkin “Neuvostoliittoa”, jossa kansalaisten oikeudet hoidoista ja oikeista ruokavalioistakin päättää joukko ylipoistossa opetettuja ja sekalainen skeptikkoryhmä. Lääkäri Auvo Rauhala keksi vuonna -95 luontaisemmille vaihtoehtohoidoille uuden nimen: “uskomushoidot”, jota pilkkanimeä on sitten Suomessa käytetty ja kansaa kiihotettu hoitoja vastaan.

Nimittelykampanja on osaltaan toiminut, mutta vaikutukset ovat koituneet pelkästään yhteiskunnan ja kansalaisten harmiksi. Olen seurannut sairaita ja heidän hoitamisia eri tavoin yli 20 vuotta ja vakuuttunut, että suurin osa syö lääkkeitä turhaan. Suurin osa tarvitsisi kehoa tukevia hoitoja ja yksilöityjä ruokavalioita. Ristiriidat ja haitat lääkehoidoissa ovat asioita, joita ei saisi tuoda juuri esiin – mutta koska kampanjoissa haukutaan ja syyllistetään perusteetta näitä vaihtoehtohoitoja, eli kansainvälisesti CAM- hoitoja (Complementary and alternative medicine), niin kerrotaan nyt hiukan tosiasioitakin.

Lääkkeiden kulutus lisääntyy kaupallisuuden johdosta jatkuvasti ja kun mikään ei tunnetusti kaupallisuudessa riitä, niin lääkehoidot tulevat hiljalleen myös pakolliseksi: Rokotukset ovat jo toisille lähes pakollisia, vanhuksilla ei ole juuri päätösvaltaa lääkekuureihinsa tai vanhempia uhataan lapsen huostaanotolla, jos eivät huoli lapselle lääkkeitä, joita ilmankin väittäneet pärjänneensä, jne. Myös vaatimukset CAM-hoitojen, eli lääkkeille tarjottavien vaihtoehtojen rajaaminen lailla, on osa kyseistä projektia.

Monet tutkimukset ja havainnot kuitenkin kertovat, että patenttilääketiede toimii parhaiten bisneksenä (maailman suurin bisnes), jossa bisnes ja sairasjonot kasvavat samassa suhteessa – ja siksi sairasjonot tulevat vain lisääntymään. Vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia, 2013 – 18,5 miljardia, ja 2015 – 19,8 miljardia, eli kahdessa vuodessa nousua yli tuhat miljoonaa. Näillä menoilla luulisi kaikkien olevan jo terveitä – mutta ei – sairaat vain lisääntyvät. Tärkeät verorahat menevät vuosittain lisääntyvästi lääketeollisuudelle, järjestelmän ylläpitoon ja luonto saastuu lääkkeistä kovaa vauhtia.

Arvostetun lääketieteen British medical journal julkaistun laajan tutkimuksen (2015) mukaan http://clinicalevidence.bmj.com. , vain 11 % lääkehoidoista antaa kiitettävän tuloksen. Tämä 11 % on tärkeää hoitoa, mutta parempia tuloksia ja miljardein säästöjä saataisiin monissa sairasryhmissä, jos puututtaisiin syihin kattavammin ja tuettaisiin kehoa itseään parantamaan – mutta niitä hoitoja ei voi tai kannata patentoida, joten Suomessa sairaanhoitoa hallitsevat isot lääkeyhtiöt eivät ole niistä kiinnostuneita.

Suomessa vaihtoehtohoitojen mustamaalaamiseen on saatu mukaan myös: toimittajia, opettajia, kosmologeja, politiikkoja (joista lisää osassa 4.). Ensimmäinen ajatus tai kysymys, kun joku esittää väitteen: vuosisatojen perinnehoitoja ei ole tutkittu ja lääke on tutkittu – olisi kysyä: kuka sen lääkkeen tutkimuksen on tehnyt ja varsinkin rahoittanut ja onko valmiste edes tutkimuksen mukaan turvallinen ja parantaako se jotakin? Harva uusi tai edes vanha patenttilääke saa näistä puhtaat paperit – siitä voi tietysti sanoa, että on tutkittu ja vakuuttaa siten, mutta ei se vielä yksilölle muuta kerro .

Jos taas jokin tuote tai menetelmä on ollut suosittu, käytännössä turvallinen ja ollut hyödyllinen ympäri maailmaa satoja tai tuhansia vuosia, niin miten se voi muuttua pienessä Suomessa “humpuukisi tai uskomukseksi”? Käytäntö ja tutkimukset ovat usein täysin eri asioita. Tieteestä on ikävä kyllä tulossa aina vain enemmän kaupallisuuden lisäksi uskonnollinen vakaumus, jossa oppi annetaan ylhäältä (teollisuudelta, yliopistoista), jota ei saa “tyhmät” kyseenalaistaa. On siis fiksua luottaa käytännön sijasta “tutkittuun tietoon”, vaikka ei itse asiassa tiedä tuotteesta tai sen tutkijoista yhtään mitään.   

Meillä hyvinvointiaikana kuitenkin sairasjonot kasvavat kaikissa ikäluokissa ja kaikkine hyvine puolineenkin, on tutkittu lääketiede laskettu olevan meidän kolmanneksi yleisin kuolemien aiheuttaja, sydän-, verisuonisairauksien ja syövän jälkeen. Yhdysvalloissa alle 50 vuotiaiden yleisin kuolin syy on opioidi-lääkkeet ja luku vastaa varmaan Suomeakin. Suomessa myös narkkareille annettavat (lailliset huumeet) subutex-“korvaushoidot”, aiheuttavat eniten kuolemia huumeiden käyttäjissä. Olipa siis nykylääkkeet sitten kuinka tutkittuja tahansa ja käytetään niitä sitten sairauksien hoidoissa tai huumeina, ovat ne toiminnaltaan monille hengenvaarallisia. Voisin todistaa työryhmälle lukuisia sairaustiloja, joissa luontaishoidot toimivat lääkehoitoja paremmin ja turvallisemmin – mutta nämä asiat ei ole tässä ajassa tärkeitä.

Sairaanhoidossa ei saisi lääketeollisuuden etu ja kapeakatseisuus hallita alaa nykyisen lailla. Alalla opetetaan uskomaan jo niin paljon synteettiseen lääkitsemistapaan, että luontaisempien hoitojen lisäksi yksilön ruokavaliotkin ovat Suomessa puoskarointia tai uskomusta – aivan kuin ihmiset haluaisivat dieetillään tai luontaisemmilla hoidoilla itselleen pahaa ja maksavat vielä siitä. Hippokrates ja Arvo Ylppökin olisivat tänä päivänä puoskareita, joita nämä kiihkeimmät vaatisivat eromaan.

2.

Lääketieteen hyvät saavutukset alkavat lisääntyvästi hautautua liialliselle medikalisoitumiselle ja kääntyä itseään vastaan. Meret saastuvat lääkkeistä ja bakteerikannat muuttuvat vaarallisiksi. Lääkkeistä saastuneet meret ja vaarallisiksi muuttuneet bakteerikannat ei ole leikin asia, koska meret laajentavat ongelman kaikkialle. Olemme räjähdysmäisesti lisääntyneiden lääkehoitojen johdosta menossa kohti katastrofia.

Fanaattisesti lääkkeiden, leikkauksien tai rokotuksien pelkistä hyödyistä vannovat: “tiedeihmiset”/ skeptikot, eivät tarkastele asioita kovin laaja-alaisesti, vaan enemmänkin ideologisesti. Suomeen tarvittaisiinkin riippumaton taho, joka tutkisi, millä tavoin eri sairauksia ja niiden ennaltaehkäisyä olisi ensisijaisesti viisasta hoitaa. Kieltämällä tai vainoamalla ihmisten valintoja, kuten Suomessa toimitaan, ei saada aikaan mitään hyvää. Suomessa käytetään länsimaiden vähiten luontaishoitoja ja olemme samalla sairain länsimaa. Ongelmasta saa kiittää paljolti juuri skeptikkomielisiä (lääkäreitä, dosentteja, toimittajia), joiden elämänasenne on kieltää kaikki luontainen, kansa uskoo ja poliitikot eivät uskalla tehdä muutosta.  

Lääkekoulukunta kampanjoissaan väittää, että satoja tai tuhansia vuosia vanhoja hoitotapoja ei olisi “tutkittu” tai eivät sisällä “vaikuttavaa ainetta”. Aika monta asiaa voisi näillä perusteilla kieltää: maailman- ja elämän syntykin on kaikissa teorioissa uskomusta, mutta käytännössä totta. Kun kerran uskomuksista hoidoista puhutaan, niin kyllähän nykyisessä lääkehoidoissa on usein kyse uskomuksesta tai toivomuksesta, kun lähdetään yksilölle kokeilemaan uutta lääkettä, jonka vaikutus, saati useamman yhteisvaikutus jää yksilölle aina nähtäväksi.

Lääkkeellistä oirehoitoa voisi nimittää usein siksikin “uskomushoidoksi”, koska lieventämällä oireita saadaan potilas uskomaan hoidon olevan oikea, mutta sairaustila usein pysyy ja mahdollisesti piilevästi etenee. Kipu on hälytysmerkki, jotain on vialla – tee asialle jotakin. Voimakkaat lääkkeet saavat hälytysjärjestelmän kyllä pois päältä, mutta ei usein paranna ja lääkkeet voivat jo itsessään aiheuttaa vakavamman tilan – josta todellisuudessa potilas kantaa itse vastuun, vaikka puhutaan vastuullisesta hoidosta.

Todellisuudessa ei lääketieteessä ole mitään yksilölle tutkittua ja vastuulista hoitoa – se on paljolti myös sitä “uskomusta” tai myyttiä. Lääkäri “määrää” lääkkeen ja se “pitää syödä, kun on määrätty”, mutta jos ilmeneekin haittoja, on potilas yksin vastuussa lääkkeen käytöstä. Lääkkeet ovat yksityisten laboratorioiden kehittelemiä ja raportoimia valmisteita, joissa vaadittava suhteettoman kallis rekisteröinti, joka järjestelmänä pitää halvat luontaisvalmisteet ja -hoidot poissa kilpailemasta. Samalla tämä rekisteröinti poistaa myös vastuun ja vastuu jää todellisuudessa vähiten valmistetta tunteville potilaille. Lappunen paketin mukana kertoo vähätellen: “Alkuvaiheessa saattaa esiintyä…” ja näin vastuu haitoista jää käyttäjälle. Jokainen voi vain arvailla, minkä pituisia vankeustuomioita tulisi luontaishoitajille, jos he aiheuttaisivat lääkehaittojen tavoin sairauksia ja kuolemia asiakkailleen.

Haitat kun luontaishoidoissa ovat tunnetusti vähäiset, on haluttu esittää, että sairasteleva ihminen ei menisi “oikeaan hoitoon”. Oikea hoito on kovin teoreettinen näkökulma ja ihminenhän voi mennä vaikka jalkapallotteluun lääkärin sijasta. Se mikä on oikeaa hoitoa sitten kenellekin tai johonkin, ei voida yleisesti määrittää. Joka päivä Suomessa kuolee useita ihmisiä lääkehoitojen haittoihin sairauksissa, joihin he eivät itsessään olisi kuolleet – joten he ovat vähintäänkin menneet/ luottaneet vääriin hoitoihin.

Diagnosointi, eli löytää sairaudelle nimi, on länsimainen ilmiö ja monesti jopa lääkärin ainoa tapa auttaa sairasta. Diagnooseja voi tulla samalta tai eri lääkäriltä samastakin sairaudesta useita. Diagnoosi ei kuitenkaan paranna, vaan tyypittää, ja oireita pyritään sitten lievittämään. Luontaisemmissa hoitotavoissa, jos perehtyy alaan perusteellisemmin, on tärkeää kehon tila – eli epätasapainossa oleva keho oireilee sairauksina ja sille on yleensä syynsä. Ja sitä epätasapainoa: aktivoimalla, vähentämällä, avaamalla, ravitsemalla, ruokavalioita muuttamalla, puhdistamalla, syitä poistamalla, useat sairaustilat poistuisivat tarpeettomina ja mitä aikaisemmin sairautta, sitä parempi. – eli autetaan kehoa itseään parantamaan. Keho on meidän vahvin parantaja, mutta tarvitsee siihen toisinaan apua.

-Tämä teoria on aivan järkeen käyvää asiaa, mutta siitä ei saa valtavaa bisnestä. Ja kun luontaisemmat hoidot syrjäyttävät lääkehoitoja tai lääkäreiden auktoriteettia, niitä yritetään eritavoin mustamaalata. Siksi varteenotettavat vaihtoehtohoidot pitäisikin kuulua Keski-eurooppalaiseen tapaan lääkäreiden koulutukseen, jotta myös Suomen lääkärit voisi niitä käyttää ja ymmärtäisivät niistä enemmän.

Kehoa tukevat hoitomuodot ei usein muistuta totuttua länsimaista lääkehoitoa, jolloin asiaan perehtymättömät eivät halua niitä siksikään ymmärtää. Enkä tarkoita näissä vertailuissa myöskään hengenvaarallisia sairaustiloja, joita on aina parasta hoitaa sairaaloissa tai lääkkein. Yleistäminen tai joko/ tai määritelmät ovat myös turhia leimakirveitä, jota myös usein käytetään.

-On kuitenkin aika vähän sairauksia, joihin ei kehoa tukevilla menetelmillä voi asiansa osaava vaikuttaa jopa merkittävästi, ja mitä aikaisemmassa vaiheessa sairautta, sitä paremmat mahdollisuudet. Kohtaukset, tapaturmat, myrkytykset, tartunnat, on niissä sairaalahoito yleensä parasta hoitoa, mutta kehoa tukevat hoidot ovat usein hyviä jälki- tai tukihoitoja niissäkin.

Kroonisissa sairauksissakin on lähes aina taustalla tulehdus, jota keho ei saa aisoihin, pysty tai jaksa hoitaa ja tarvitsisi usein vain aktivointia parantuakseen. Tärkeään vastustuskyvyn stimulaatioon perustuu mm. homeopatia, eikä niinkään lääkevaikutukseen. Lääkitsemine ja kehon stimulointi, ovat kaksi eri hoitotapaa, joilla molemmilla on tarpeensa, mutta niiden ei pitäisi edes yrittää kumota toisiaan, vaan toimia yhteistyössä.

Sitten, jos edes vähän halutaan ajatella seuraavia sukupolvia ja luontoa eläimineen, niin lääkkeitä ei pitäisi luontoon päästää, vaan pyrkiä hoitamaan sairauksia luontaisemmilla vaihtoehdoilla, joiden nimitys pitäisi olla vaihtoehtojen sijasta monessa: ensisijaisia hoitoja. Lääkkeiden valmistus saastuttaa, lääkkeiden käytöllä on riskinsä ja lääkkeiden ulostaminen saastuttaa – joten jos vaihtoehtoja tämmöiselle on, niin miksi niitä ei käytetä ensisijaisesti?

Kaupallisuus on vääristänyt tilanteen, joka on johtamassa katastrofiin. Meitä uhkaa suureksi paisuneen lääkitsemisen johdosta jo pelkästään bakteerein vallankumous, joka on ehkä jo seuraava “Rutto”, mutta laajuudessaan paljon pahempi, koska hengenvaaralliseksi muuntuneita bakteereja levittävät myös meret. Vaihtoehtoja tälle asialle vastustaa Suomessa ne, jotka eivät halua perehtyä niihin ja vastustus on monelle heistä pakkomielle.

3.

Maailman suurin tulevaisuuden ongelma on lisääntyvä medikalisoituminen – sen ihmisille aiheuttamat heikkoudet/sairaudet ja lääkejäämistä johtuva luonnon saastuminen. Nämä ongelmat ovat pitkälti jo tiedossa, mutta suuren kaupallisuuden johdosta asialle ei vielä haluta vaihtoehtoa. Iso ristiriita on myös se, että sairas on nykyiselle järjestelmälle vain niin paljon hyödyllisempi kuin terve. Muistutan kapeakatseisia, että ei pidä pula-aikojen poistumisen tuomia terveyshyötyjä siirtää tilastoissa nykyiselle lääketieteelle. Vaikka monessa lääketiede onkin ehdotonta hoitoa, sen hyvän varjolla toteutetaan niin paljon haittaa aiheuttavaa lääkehoitoa, joka on heikentämässä ihmisrodun, saastuttamassa ja muuttamassa luonnon pysyvästi – eikä tämä ole mielipide.

Ei asiasta pidä syyttää myöskään lääkäreitä, koska heidät vain koulutetaan liiaksi lääketeollisuuden “myyntimieheksi” – ja niin kauan kun tärkein on kaupallisuus, sinua ei edes haluta terveeksi. Ajatellaanpa nyt vaikka antibioottia, jonka käytännön ja lukuisten tutkimusten mukaan tiedetään altistavan: tulehduskierteelle, allergioille, käytöshäiriöille, suolistosairauksille, lihavuudelle, diabetekselle, syövälle, niin kuinka monia miljardeja nämäkin räjähdysmäisesti lisääntyneet jälkitilat tuovat nykyisin lääketeollisuudelle? 50 vuotta sitten nämä olivat vielä harvinaisia sairauksia ja nykyisin niitä kutsutaan “perinnöllisiksi sairauksiksi”, jotka olisi peritty sukupolvilta, joilla näitä ei juuri ollut.

– No, jos ei joku olisikaan niitä sitten perinyt, niin mitkä ovat lähes kaikkien terveenä syntyneen lasten ensimmäiset ja usein vuosia kestävät lääkekuurit? – antibiootit ja usein ensikuuri lapselle ihan varmuuden vuoksi korvatulehdukseen. Lisäksi antibiootit eivät sitä korvatulehdusta edes paranna, vaan aiheuttavat tutkimustenkin mukaan lähinnä korvatulehduskierteen, joka valitettavasti nykyisen tiedon mukaan jatkuu enemmän tai vähemmän sitten muina sairauksina jopa lopun elämän. Jos terapeutit tai lasten vanhemmat aiheuttaisivat toimillaan antibioottien altistamia jälkisairauksia lapsilleen, ei vankeustuomioille olisi vaihtoehtoja. Arkipäivän sairauksissa ei ajatella kovin rationaalisesti.

Myöhemmin vielä tekstissä ilmenee, kuinka nykyinen lisääntynyt lääkehoito on vain huonontanut yleisesti terveyttä: Sairasjonot kasvaneet, lääkärit eivät ulkomailta lisärekrytoinnin johdostakaan riitä, sairaslomat 2000 luvulla kaksinkertaistuneet, lääkkeet/ hoitovirheet jo kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja meret saastuvat lääkkeistä kovaa vauhtia – jossa meitä ja meren eläviä odottaa jo nyt katastrofi. Myös Päijänteestä on jo löydetty suuria lääkejäämäpitoisuuksia. Juomalla Helsingissä Päijänteestä pumpattua vettä (veden puhdistus ei poista lääkejäämiä) saat päivän annoksen ehkäisypilleriä, reumalääkkeitä, antibiootteja, happosalpaajia, masennuslääkkeitä, mielialalääkkeitä, jne.

-Lääkkeiden ja varsinkin mielialalääkkeiden pitkäaikeinen käyttö muuttaa tunnetusti myös käyttäjän persoonaa – joten saastuneen veden- ja ruoan nauttimisella, ei siltäkään ilmiöltä ja varsinkaan kehittyvien lasten kohdalla voida välttyä. Peter C. Gøtzsche, joka on kliinisten tutkimusten suunnittelun ja analyysin professori Kööpenhaminan yliopistosta, kertoo: Tappava psykiatria ja lääkinnän harhat kirjassaan (2016):  “Psykiatrian lääkkeistä 98 % käytetään turhaan.”

Valtion ei pitäisi nykyisellään suoltaa verorahoja lääketeollisuuksille, kun kerran ongelmat ovat laajuudessaan hyötyjä suurempia. Suomessa on enemmän sairaita kuin koskaan ja huomenna on vielä enemmän. Keski-ikä nousee, kun ei ole sotia, ei pula-aikaa, lapsikuolleisuus on pieni ja ensiapu tehokasta. Ihmisillä olisi täydet edellytykset voida paremmin ja terveemmin, mutta diagnooseja ja lääkkeitä tulee liikaa ja vie mennessään. Nykyisin jo sairaanhoitajatkin kirjoittavat reseptejä, kun alati lisääntyneet lääkärikunta ei ehdi niin paljoa kirjoittaa, kun nykyinen hoitokulttuuri vaatisi. Meillä olisi järkevämpiä vaihtoehtoja moniin arkipäivän vaivoihin:

4.

Maailman toiseksi käytetyin hoitomuoto Homeapatia (WHO)perustuu alkuaineiden/ kasvien voimakkaaseen laimentamiseen ravistus tekniikalla, joka synnyttää valmisteeseen elektromagneettisen taajuuden, joka sitten vaikuttaa ihmisiin tai eläimiin solutasolla. Homeopatian sivuuttamien sairauksien hoidossa on typerä- ja kallis virhe. Homeapatia on paljolti yksilöhoitoa ja sitä ei voi tutkia uskottavasti kaksoissokkotutkimuksella, jossa sairasryhmälle annetaan samaa lääkettä. Ei homeopatian todistamien kuitenkaan vaikeaa ole, kunhan tutkimukset tehdään homeopatian säännöillä.

Homeopatia on myös EU maissa Direktiivin suojattua lääkehoitoa, jota valvoo Lääkelaitokset – ei siis mitkään uskomuskunnat. Homeopatialla voi parantua myös semmoisista sairauksista, joihin koululääketiede ei ole pystynyt tarjoaman aina edes helpotusta, kuten usein: väsymysoire-, lapsettomuus-, tulehduskierre-, selkä-, migreeni-, nivel-, allergia-, sähkö-yliherkkyys-, käytöshäiriö-, masennus-, hermostosairauksissa – koska homeopatia aktivoi/ normalisoi kehoa itseään parantamaan. Uskomuksen kanssa taas homeopatiassa ei ole mitään merkitystä, se on tarkoituksellinen pilkkanimi.

Homeopatia soveltuu niin epäilijöiden, lapsien kuin eläintenkin vaivoihin – tulehduksista käytöshäiriöihin. Homeopatialla voi hoitaa myös puutarhaa, jossa oikein valitulla valmisteella häädetään: kirvat, toukat, etanat tai lisätään kasvua. Homeopatia tulee olemaan tulevaisuutta, kunhan oirelääkebisnes jää muodista tai lääkkeitä ei enää saa päästää luontoon. Rokotuksetkin ovat saaneet mallinsa pitkälti homepatista: Homeopatian isä Lääkäri/kemisti Samuel Hahnemann (1755-1843) huomasi laimentaessaan myrkkyjä, että sama parantaa saman –  kun sairauden aiheuttajaa annetaan ihmiselle tai eläimelle tarpeeksi laimeana, se herättää kehon oman puolustus.

Rokotus- ja siedätyshoidoissa käytetään juuri tätä mallia. Malli on huomattu nyt myös syövän hoidossa, jossa voimakkaasti heikennettyä herpesvirusta on laitettu melanoomaan ja tämä on aktivoinut parantumisen. Malli tulee varmasti lisääntymään, kunhan “uuden” menetelmän pystyy aina vain jotenkin patentoimaan.

Homeopatia sairaan kehon hoidossa, on vain tarkan lääkevalintaperusteen johdosta allopatiahoitoa (lääkehoitoa) haasteellisempi hoitomalli, mutta osaavissa käsissä kovin palkitseva. Homeopatiassa tuloksia saadakseen on siis löydettävä oikea hoito yksilölle, ei niin ikään sairauteen. Homeopatian vaikutus perustuu mikro-electromagneettiseen impulssiin, joka aktivoi/ normalisoi solujen sähköistä varausta ja auttaa kehoa itseään taas parantamaan. Homeopatiasta Nobel-palkituiden arvioita: Tutkimuksia-homeopatiasta . Homeopatialääkkeet valmistaa maailmalla lääketeollisuus. Homeopatiaa ei voi patentoida, joten se ei kiinnosta suurta lääketeollisuutta. Homeopatia on myös liian vanha hoitomalli noustakseen nykyisessä patenttiteollisuuden pyörteissä ansaittuunsa asemaansa.

Yksilölle räätälöitävää holistista homeopatiahoitoa ei voi siis tutkia uskottavasti kaksoissokkotutkimuksilla. Jo tehtyihin epäluotettaviin tutkimuksiin skeptikot kuitenkin aina vetoavat ja saavat asenteellaan monet ihmiset ajattelemaan, ettei kannata sitten homeopatiaa edes kokeilla. Mieleen voi tulla myös se, “että jos niistä olisi apua, niin kyllähän lääkärit niitä käyttäisi”. Itse ajattelin juuri noin 15 vuotinana – myöhemmin näytöt ja ihan realismi ajatellen homeopatian maailman laajuista käyttöä, pakotti miettimään asian laajemmin. Ei kai Beatlesinkaan musiikki huonoa ole, mutta sitä ei vain enää kuunnella, kun se on niin vanha ilmiö, eikä ole niin myyvää.

Keski-Euroopassa asia on jo eri, kun siellä lääkärin koulutukseen kuuluu myös homeopatian perusteetsiellä 50 000 lääkäriä käyttää homeopatiaa vastaanotoillaan ja on käyttäjiä on n. 100 000 000 + eläimet (kotieläimet, karja, hevoset). Suomessa vastaavasti kourallinen skeptikko-aktivisteja haluaa elämäntyönään kumota käytännön tosiasiat ja moni uskoo heitä. Olenkin huolissani siitä, että moni toimittaja on lähtenyt skeptikoiden kiihkon tielle.

Näitä kehoa tukevia yksilöhoitoja pitäisi ensisijaisesti edustaa lääkäreiden, koska hoito on usein parantamista, ja puoskarit myisivät sairaille valmisteita, jotka usein vain harhaanjohtavasti vähentävät sairauden tunnetta, altistavat kierteille ja jossa mahdolliset haitat jää sairaan vastuulle. Suomessa ei vallitsevan lääkemonopolin johdosta kuitenkaan ymmärretä, tai haluta ymmärtää, kuinka monia sairauksia voisi hoitaa lääkitsemisen tai leikkauksen sijasta kehoa tukemalla terveeksi tai ainakin oireettomaksi ja ilman riskejä.

5.

Vuonna 1987 perustettiin Suomeen Amerikasta lähtöisin oleva lahko, Skepsis ry, jonka jäsenistö ei yleisesti tunne lääketiedettä, saati vaihtoehtoishoitoja, mutta vaativat kiihkoisasti patenttilääketeollisuuden monopolia. Skeptikot tukevat tunnetusti aina sitä suurta teollisuutta ja ovat mm. sitä mieltä, että geenimanipulointi on oikea tapa, luomu on väärä, lisäaineet ovat turvallisia, ilmastomuutosta ei ole teollisuuden johdosta tapahtumassa, jne. Käytännössä kuitenkin, niin kauan kun historiaa on kirjoitettu ja jälkeenpäin analysoitu, ovat aikansa skeptikot olleet liki kaikessa aina väärässä ja este kehitykselle. Skeptisyys on aatteena ihan ok. asia, mutta silloin kun siitä tulee viha-aate, joka tuomitsee/ kieltää/ nimittelee itselle vieraita aloja tai ihmisryhmiä, niin se on rasismia, luokittelua tai vainoa.

Aikansa skeptikot pitivät maapalloa litteänä, aurinko kiersi maata, ja muuta väittäviä uhattiin kuolemalla ja “Noitia” poltettiin roviolla. Meillä löytyy nykyisinkin useita skeptikoita, jotka olisivat heti valmiita noitarovioihin. Se, että skeptikoita löytyy myös korkeassa asemassa ja varsikin terveyden alalla olevina, on huolestuttavaa. Mikä menee ylipoisto-, lääketiede- tai psykiatrin koulutuksessa pieleen, jos he omaavat valmistuessaan niin kaksijakoisen maailman: tuota minä haluan auttaa, tuon minä haluan tuomita.

Skeptikon ideologia on hyvin uskonnollien ja tuomitseva. Perinteiset jumaluskonnot ovat vuosisadoissa sivistyneet olla tuomitsematta muita, joitain islaminhaaroja lukuun ottamatta, mutta skeptikot ovat taantuneet 1600–1700 luvulle, jossa ihmisten omat kokemukset ja ajatukset ovat väärää ajattelua (syntiä), jotka pitäisi syrjäyttää kaupallisemman tieteen edestä. Sen jotenkin ymmärtäisin, jos kaupallisempi haara maksaisi näille skeptikoille provikkaa työstään ”kilpailijoitaan” kohtaan, mutta yksittäisiä lääkäreitä lukuun ottamatta näin ei tapahdu.

Skeptikot tunnistaa yleensä mantroistaan ja nimittelyistä eri aloja kohtaan: “uskomusta, hörhöt, puoskarit, huuhaata, tutkimatonta, uskomusmaakarit, käärmeöljykauppiaat…”. Skeptikon tuntee myös siitä, että hän ei koskaan oikeasti perehdy kohteeseensa, eikä halukaan, koska se voisi viedä vihalta pohjan. Näitä tietämättömiä ja jopa kiihkoisiksi profiloituneita Skeptikoita Suomessa on esim: Markku Myllykangas dosentti, Hannu Lauerma psykiatri ja Arno Kotro opettaja ja opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Myös monia toimittajia on saatu manipuloitua tähän aatteeseen, kuten Sanna Ukkola Yle, Satu Miettinen Yle, Saara Karhu Yle/ kansanedustaja, Jaakko Loikkanen entinen Yle, nykyisin MTV-uutiset ja Anna Perho toimittaja/kolumnisti, Henkka Hyppönen TV juontaja.

Myös Ivan Puopolo, entinen Yle, nykyisin aamuMTV juontaja, on kertonut olevansa “vihainen skeptikko”. Eli Ivan vihaa ihmisiä, aloja, ideologioita, joita hän ei tunne tai ne eroavat hänen omasta näkemyksistään. Jos minä vastaavasti vihaisin julkisesti Ivan Puopoloa hänen ulkomaalaistaustansa johdosta, olisin tuomittu Rasisti. Eli Suomessa saa julkisesti vihata vain määrättyjä kansanryhmiä. Ivanin ei kuitenkaan pitäisi tuomita, jos hänkään ei halua tulla tuomituksi.

Yksi ideologi-skeptikko on myös MTV:n juontaja, kolumnisti Tuomas Enbuske, joka kertoo uskovansa vain “tutkittuun” tietoon, mutta ristiriitaisesti pitää itseään älykkäänä, vaikka siitä on olemassa vain hänen oma näkemyksensä. Näistä mainituista skeptikoista ketään ei voi mieltää älykkääksi, kun ovat lähteneet tälle tielle. Ei älykkyyttä ole se, että osaa kahta vierasta kieltä, tietää hiukan politiikasta, muistaa historiaa ulkoa ja tietää muiden asiat paremmin, kun he itse. Älykkyys on paljolti asioiden sovittamista, loogisuutta, käytännön ymmärtämistä ja toteamista. Ei myöskään “tutkituilla” asioilla ole useinkaan mitään tekemistä älykkyyden tai tieteen kanssa. Täytyy osata erottaa kaupallisuus tutkitusta tiedosta, johon kaupallisuuteen ns. “tutkittu” nykyään enimmäkseen pohjautuu.

Skeptikkoja on myös Mikko Hyppönen F-secure, Pete Poskiparta mentalisti, Pertti Jarla sarjakuvapiirtäjä. Mutta myös opettaja, Arno Kotro, joka on skeptikko ja opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja www.oaj.fi . Anti-eettisen Kotron tavoite on ollut saada peruskoulu tuomitsemaan vaihtoehtohoidot. Kotron tavoite olisi manipuloida jo lapset luontaisoppeja vastaan. Kotron pitäisi kuitenkin asemassaan olla esikuvana ja välttää kaikkea vainoa/ pilkkaamista/ ihmisten jaottelua oikeisiin ja vääriin.

Tai kosmologi/ skeptikko Syksy (alk. Jukka) Räsänen, jonka tehty ulkonäkö+ ikä huomioiden sekä jatkuva kritisointi itselleen vieraita asioita tai ihmisiä kohtaan, kertoo enemmänkin Syksy Räsäsen omista ongelmista kuin kohteiden. Syksy ylistää tiedettä ja uskoo olevansa suuri tieteen edustaja, kun tutkii/ opettaa: maailmankaikkeutta/ alkuräjähdystä/ mustia aukkoja, jotka perustuvat kaikki enemmän tai vähemmän uskomuksiin, koska ei niissä ole kukaan käynyt, eikä edes nähnyt. Sadan vuoden päästä nämäkin “tieteet” ovat toisin, ja Syksy kollegoineen: “ovat” aikoinaan vain uskoneet asioiden olevan niin”. Toiseksi maailmankaikkeuden tutkiminen on turhaa – ei hyödytä ihmisiä mitenkään. Syksykin voisi kouluttautua vaikka Homeopaatiksi ja hoitaa: lasten korvatulehduksia, tulehduskierteitä, suolistosairauksia, kotieläimiä, jne., niin hänestä olisi kansalle paljon enemmän hyötyä. 

Myös Lääkäriliiton toiminnan johtaja Heikki Pälve on voimakkaasti asenteellinen luontaishoitoja ja käyttäjiä kohtaan, kieltoja vaativa ja pilkkatermejä niistä käyttävä. Pälve on aiemmin esittänyt toiveensa lailla kieltää sairaita menemästä luontaishoitoihin ja terapeuttien toimittamisesta vankilaan, jos hoitavat apua etsiviä sairaita. Pälven pitäisi Lääkäriliiton edustajana olla ensisijaisesti huolissaan oman koulukunnan lisääntyvistä haitoista ja kehottaa myös lääkäreitä noudattaa valaansa, jossa he lupaavat kunnioittaa potilaan tahtoa.

Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen totesi kerran TV:ssä, ettei tiedä mitään homeopatiasta, mutta APU-lehdessä kertoi: “terapeuttien olevan vääriä profeettoja” – että sen verran ties. Näitä kaikkia yhdistää se, että heillä on alansa tietämystä, mutta toisen alan tietämys heitä ärsyttää ja toisia ihan vihaan asti – vaikka asia ei varsinaisesti liity heidän elämäänsä mitenkään.

Sitten on näitä, ei niin tunnettuja skeptikkoja, jotka uskovat olevansa tieteen edustajia, kuten koiran perimää tutkinut Tiina Raevaara, joka on Skepsis ry:n varapuheenjohtaja ja skeptikoituneen Ylen vakiovieras. Raevaara pitää blogia (Roskatiede) jossa hän anonyymi “Tiinana” haukkuu ja kiroaa kaikki luontaisemmat vaihtoehdot ja -toimijat – esittelemällä itse olevansa tieteen pitkäaikainen edustaja. Sitä minä jaksan aina ihmetellä, että miksi nämä muita älykkäämmät yksilöt ei sitten koskaan tee mitään hyödyllistä tieteen tai sairaiden hyväksi? Muutama vuosi yliopistoa tekee heistä yli-ihmisiä, mutta missä jatko? Fiktiivisten kirjojen kirjoittamien ja vihavainon harjoittaminen eri välineissä, ei ole kovin tieteellistä tai älykästä.

– No ei koiran genetiikkaa opiskelemalla tulla kovin laajaksi tieteen edustajaksi, vaikka haluaisikin – ja se pitäisi jonkun tälle Tiinalle kertoa. Koirien jalostaminen on tuonut koirille lähinnä kärsimystä ja voi oppiaiheena jopa heikentää luontaisen kyvyn hahmotella asioita oikein. Tiinan kannattaisi perehtyä asioihin laajemmin ja viedä joskus vaikka sairastava koira homeopaatin luokse, niin ehkä asioita avartuu. Itse olen hoitanut koirilta: astmoja, allergioita, virtsatulehduksia, nivelsairauksia, pentujen sisäkasteluja kuntoon homeopatialla – eikä koira tiedä, että sitä on hoidettu, joten ainakin uskomusteoria voisi Tiinalle kumoutuu sillä käynnillä. “Ainoat oppineet ovat itse oppineet, muut ovat opetettuja.” – Erno Paasilinna.

Skeptikot ovat usein myös kovin vihoissaan siitä, että luontaisalalla (“uskomushoidoissa”) liikkuu miljoonia euroja. Skeptikot haluavat siis määrittää: keihin saat luottaa, mistä saat kokea hyötyä ja miten rahasikin käytät. Skeptikot voisivat hiukan vielä päivittää, mihin turhiin meidän terveydenhoitoon ohjatut verorahamme nykyisin tuhlataan: terveydenhoito maksaa vuodessa jo 19,5 miljardia (2015) ja nousee keskimäärin miljardin aina kahdessa vuodessa. Silti sairaat vain lisääntyvät ja joutuvat etsimään apua omalla rahalla vielä toisaalta.

Skeptikoiden mielestä on myös “vastuutonta”, että terapeuteilla ja luontaistuotekauppiailla on töitä, ihmiset sijoittavat terveyteensä, ovat hoitoihin tyytyväisiä ja yhteiskunta saa menojen sijasta verorahaa ja vältytään edes osin lisääntyviltä lääkekuureilta.

Skepsismi dumpataan ihmisiin kuten ismit yleensä. Skeptikko on yleensä ensin manipuloitu vihaamaan joitain ryhmiä ja jatkamaan puhetta sillä saralla. Esimerkiksi Ylen toimittajissa on paljon vihaisia skeptikoita, joka johtunee siitä, että Ylellä oli vuosikymmeniä toimittajana Skepsis ry:n perustaja Matti Virtanen, joka toimittajien kahvipöytäkeskustelulla sai skeptikoiden mielikuvitusväittämillä nuoret toimittajat luontaishoitojen vastustajiksi ja kuvittelemaan, että vain teollinen pilleri on kaikessa oikeaa hoitoa. Skeptikot ei myöskään kerro, missä ovat ne “uskomushoitojen” uhrit, kun semmoisia kansanryhmiä tai yhdistyksiä ei näy?

1887 Rankassa, kun tiedeakatemiassa tutkittiin Edisonin fonografin keksimää Levysoitinta, niin akatemian silloinen skeptikko professori kävi esittelijän kimppuun sanoen: “Heitä ei vatsastapuhuja täällä huijaa”. Kun skeptikko ei ymmärrä, vika on muissa. Usein sitten myöhemmin ymmärryksen laajennettua, on asiat todettu itsestään selviksi ja seuraava skeptikko-sukupolvi ominut ne omaksi tieteeksi.

Albert Einstein sanoi:Tärkein asia on olla lopettamatta kyselemistä.” – Eli jos et itse etsi totuuksia, et myös löydä niitä, ja joku toinen valaa ne sinuun. Einstein sanoi myös: “Hulluutta on tehdä asiat samalla tavalla ja toivoa, että lopputulos olisi erilainen.” Lääketiede on “pyhä” asia, se on meidän “nykykirkko” jota ei saisi kyseenalaistaa, mutta joudun vastineeksi ja perustelujen myötä suvuillani hiukan arvostelemaan. Lääketiede tekee tosi paljon tätä Einsteinin tarkoittamaa “hulluutta” ja skeptikot perehtymättä tukevat sitä hulluutta. Skepsismi on rasismin ja fundamentalismin yhdistelmä, jossa jäsenet harvoin, jos koskaan tutustuvat tuomitseviinsa kohteisiinsa, vaan yhtyvät yhdistyksen banderolleihin ja pitävät niitä totuutena.

Skeptikoksi ei saisi kuitenkaan idealisoitua: lääkäri, psykiatri, toimittaja, opettaja tai tuomari, koska skepsismi on niin voimakas ismi, että se ei voi olla vaikuttamatta heidän työhönsä käsitellä ihmisiä oikeudenmukaisesti tai jakaa oikeaa tietoa. Skeptikot lienevätkin Suomen kantaväestön ainoita uskovaisia, joiden ideologia on tuomita tai kieltää julkisesti “vääräoppiset” ja tavoite on estää ihmisiä jopa kohtaamasta toisiaan. Skeptikot rikkovat näissä tavoitteissaan jopa perustuslakia. Skeptikoidenkinon tapana on myös maksimoida ideologiansa oikeus ja muotoilla banderollinsa niin, että heidän tuomitut kohteensa aiheuttaisi vahinkoa aina niihin heikompiin, kuten lapsiin ja sairaisiin, jolloin skepsismi saisi enemmän oikeutta, hyväksyntää ja kannattajia puolelleen. Totuus on kuitenkin aivan toinen.

6.

“Tutkittu” johon alati vedotaan, ei ole mielestäni faktaperusta usein mihinkään, koska rahalla saa nykyisin lähes minkä tahansa tutkimustuloksen.  Se mikä on tänä päivänä tutkittua faktaa, on usein huomenna tai vuosikymmenen päästä fiktiota tai hiljaisuudessaan vain hävinnyt. Kukaan ei myöskään rahoita tarvittavilla miljoonilla semmoista tutkimusta, josta ei taloudellisesti jotenkin hyödy ja kehoa tukevia hoitoja ei voi patentoida ja siten omistaa. Kaikkea ei voi myöskään samalla kaavalla uskottavasti edes tutkia.

Käytännön kokemus on se uskottavin tutkimus, jollei paras. Selitykset asioille löytyy asioille tieteen edetessä aina myöhemmin ja kokemuksiin ei voi vaikuttaa rahalla tai asemalla. Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti, joka fanaattisesti edustaa vain kaupallista tutkimusta, pitää blogia, jossa haukkuu luontaishoidot, -valmisteet, -kokemusperäiset alat: “huuhaaksi tai tutkimattomaksi huijaukseksi.” Tämä ammattirasismi pitäisi jo kieltää, koska se ei hyödytä yhtään ketään, vaan kärjistää kaikkia.

Voit kertoa lääkärillesi turvallisesti huumeiden käytöstä, perversioista tai tekemistäsi rikoksista, mutta et luontaishoidoistasi, ainakaan hyvistä kokemuksesta – koska mikään vaitiolovelvollisuus ei estä häntä laittamasta kertomuksiasi leimaavasti (potilas uskoo uskomushoitoihin) yleiseen tiedostoon. Tiedostosta sitten myös seuraava lääkäri osaa asettaa sinut ansaitsemaasi luopio asemaan. Olet osa luontoa, mutta apua terveyteen et saa sieltä etsiä tai asiasta kiihkoutunut lääkäri voi kieltää sinua tulemasta enää kunnalliseen terveydenhoitoon lainkaan.  

Moni lääkäri on unohtanut, että ovat lääkärivalassaan vannonut: “Kunnioittaa potilaan tahtoa.” No, ei kaikkia valoja ihminen voi muistaa, mutta lääkäri ei omista kunnallista terveydenhoitoa, joten kansalaisten verorahoilla korkeaa palkkaa saavan pitäisi ainakin yrittää kunnioittaa maksajiaan, vaikka itse lääkärin työssään ei aina onnistuisikaan.

Onko “tutkittu” useinkaan totuus? Tutkimuksissa yleensä maksaja määrittää: mitä tutkitaan ja mitä tutkimuksella halutaan tavoittaa. Tutkimustuloksissa olisi aina tärkeää todistetusti ilmoittaa, kuka tutkimuksen on rahoittanut. Jos vaikka kahviteollisuus antaa sinulle suoraan tai välikäsien kautta miljoona euroa tutkimusrahaa, jotta tutkisit: Olisiko kahvi hyvä diabeteksen ennaltaehkäisijä? Luuletko tulevasi siihen tulokseen, että et löytänyt mitään merkkejä kyseisestä hyödystä? No et varmaan tule –  olet vuoden saanut tehdä unelma työtä täydelle ylläpidolla ja haluat varmaan tehdä niitä jatkossakin. Suurin osa tämän päivän tutkimuksista on rahoittajan tarpeeseen räätälöityjä – kuten lääketutkimuksissakin, tutkijat aina kirjoittaa ne raportit. Käytäntö ei vaan useinkaan ole tutkimusten veroinen.

Mikä on sitten yleisesti parasta hoitoa? Mitään tutkimusta tai vertailua lääkehoidot vs. luontaishoidot ei koskaan tehdä, vaikka semmoinen harhakuvitelma usein luodaan. Satojen miljoonien rahoituksen tarve rajaa sen, mitkä, tai keiden valmisteet voivat vain saada tuon “tutkitun” tuotteen statuksen ja päästä lääkelistalle. Kaikki mikä jää ison rahan ulkopuolelle, on varsinkin Suomessa “tutkimatonta, uskomusta, puoskarointia”. Vaikka olisivat osoittautuneet toimiviksi ja turvallisiksi hoidoiksi jo tuhansia vuosia, tai ovat monissa EU maissakin hyväksyttyjä ja korvattaviakin hoitoja. Suomi on takapajula myös tässä asiassa.

Luontaisvalmisteissa on paljon täyteainepillereitä, johtuen paljolti kielloista, että niissä ei saa olla vaikuttavaa ainetta kuin nimeksi. Syystä myös vaikuttavimmat yrtit ja -luonnonvalmisteet ovat yleisesti kielletty: liian “lääkkeellisenä tai myrkyllisenä” – todellisuudessa kuitenkin kilpailemasta patenttilääkkeiden kanssa. Joten Knuuti on siltä osin oikeassa, mutta ei ole asiantuntija tai päättämässä, mistä ihmiset voivat saada avun.

Tutkimuksiin ja vastuuseen halutaan vedota, mutta käytäntö ja tutkimus eivät usein kohtaa tai ovat jopa päinvastaisia. Yksi menetelmä kaupallisessa lääketieteessä on tarjota “tutkimusrahaa ”päättäville elimille, kuten 2009, jolloin suomen THL sai Pandemrix-rokotetta valmistavalta GlaxoSmithKline 6 milj., jos rokote ostetaan Suomeen, eikä sopimuksessa GlaxoSmithKline ota vastuuta rokotuksen mahdollisista haitoista.

-THL otti rahat, mainosti rokotetta täysin turvalliseksi ja valtio teki 37 milj. € oston. Eihän todellisuudessa kukaan maksa 6 miljoonaa päättävälle taholle ja poista samalla omaa vastuuta tuotteesta, jos olisi itse varma sen turvallisuudesta ja hyödyistä. Myöhemmin EU-komissio tutkimuksissaan katsoi Pandemrix-rokotuskampanjan perustuneen enemmän kaupallisuuteen, kuin terveyden edistämiseen – komission päätöksestä oli artikkeli myös Lääkärilehdessä.

Lääketieteessä on paljon tärkeitä lääkkeitä, mutta eniten se on tutkitusti bisnestä: Arvostettu British medical journal lääketieteellinen tutkimus lääkehoitojen hyödyistä, kyseenalaistaa nykyistä liiallista lääkehoitoa: on jo useana vuotena julkaisut ja viimeksi 2015 laajan tieteellisen tutkimuksen, http://clinicalevidence.bmj.com. , jonka tutkimuksen mukaan, vain 11 % Lääke-tieteen perusteella määrättyjen käyttäjistä saa varman avun – ja se on 2 % yksikkö pienempi prosentti kuin vastaava tutkimus 2007, jolloin tutkimusten mukaan vain 13 % potilaista sai lääketieteellisistä hoidoista kiistattoman avun. Eli liki 90 % ei saisikaan merkittävää apua hoitamalla itseään lääkkein.

Kovasti lisääntyvä lääkemääräily maksaa yhteiskunnalle vuosittain miljardeja ja saastuttaa käyttäjän lisäksi myös ympäristön. Merien lisäksi USA:ssa juomavedestä löydettiin jo 56 eri lääkeainetta. Joten, jos halutaan ajatella myös tulevaisuutta, pitäisi ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan potilaita ilman synteettisiä valmisteita, mutta lääkekulutus vain lisääntyy joka vuosi.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkija Petra Lindholm-Lehto vahvisti 2014 tutkimustuloksin, että arvostettu Päijänne on myös merkittävästi saastunut lääkejäämistä. Syömällä siis Päijänteen kalaa, tai juomalla pääkaupunkiseudulla Päijänteestä johdettua hanavettä, nautit samalla masennus-, hormoni-, antibiootti-, ym. lääkkeitä. Lorotat sitten nauttimasi veden ja mahdolliset syödyt lääkkeet taas viemäriin/ vesistöön – ja näin pitoisuudet vesistöissä kasvavat, kunnes luonto muuttuu näistä lääkejäämistä käyttökelvottomaksi. Nykyisellä menolla “lääkecocktail-katastrofissa” ei puhuta sadoista-, vaan kymmenistä vuosista. Suurin hyötyjä tässä “tutkitussa hoidossa” on lääketeollisuus ja suhteellisen pieni ryhmä, joka sillä rikastuu.

7.
Homeopatia olisi monessa ympäristöystävällisenäkin hyvä vaihtoehto.
Sveitsin hallituksen kattava raportti homeopaattisesta lääketieteestä
(Homeopathy in healthcare, Bornhöft & Matthiessen 2011), oli selvä: Homeopatia on kustannustehokas, hyvin toimivaa, eikä sen ole todettu aiheuttavan sivuvaikutuksia. Raportti suositteli homeopaattisten hoitojen liittämistä paikalliseen “kela”-korvattaviin hoitoina Sveitsin kansalliseen sairasvakuutukseen ja niin tapahtui. Sveitsissä myös kyselyssä 85% kokemusperäisestä kansasta halusi CAM, eli nämä vaihtoehtoiset hoidot kansalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan ja sairasvakuutuksiin.

Suomessa, maailman sairaimmassa länsimaassa, kansalaiset kärsivät paljon turhaan monista sairauksista, kun eivät itse osallistu hoitoonsa ja etsi vaihtoehtoja pelkille oirelääkityksille tai antibioottikierteille. Useat etsivät vasta pakon sanelemana lääkkeiden sijaan parempaa oloa esim. ruokavaliolla, mutta siitäkin valinnasta Suomessa pitää usein kiistellä eri tahojen kanssa – voiko määrätty ruokamuutos häntä mukamas auttaa?

Rajata Suomessa ihmisiltä oikeus hoitaa itseään halutusti, olisi raju kielto ja Lääkäriliiton tai skeptikoiden toiveesta huolimatta myös perustuslain vastainen: 2.6§ Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella – ja olisihan se holhoamisen huipentumakin. Se olisi myös ihmisoikeuskysymys, kun ihminen sairastuu, hän ei saisi enää itse vaikuttaa/ päättää, miten haluaa itseään hoidettavan. Myöskin terveyden- ja sairaudenhoito rajusti lisääntyvillä patenttilääke- ja leikkaushoidoilla, on potilasjonot vain pidentyneet ja hoitohaitat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa.

8.

Dosentti ja psykiatri ei perehdy tuomitseviinsa kohteisiin.
Kuopion yliopiston dosentti/ skeptikko Markku Myllykangas, joka tunnetaan parhaiten vihastaan vaihtoehtohoitoja kohtaan – vaikka tuomitseminen ja mediassa käyttämänsä nimittelyt (uskomus, hörhöt, puoskarit..) eivät kuulu mitenkään yliopistotoimintaan, tai hän olisi edes luontaisalaan mitenkään perehtynyt. Skeptikot vetoavatkin mieluusti aina niihin tutkimuksiin, joissa on tutkittu esim. homeopatiaa väärin. Homeopatiaa kun ei voi tutkia lääkkeiden tavoin esim. kaksoissokkokokein, vaan homeopatiassa pitää etsiä yksilölle lääke, eikä sairauteen.

Myös vankimielisairaalan johtaja/ psykiatri/ skeptikko Hannu Lauerma, jota voisi tituleerata tietämättömyyden diktatuuriksi, on vuosia maallikkona kirjoitellut lehtiin lukuisia leimaavia, arvostelevia ja syyttäviä artikkeleita ja kirjoittanut aiheesta useita kirjojakin: huijauksista ja pahuudesta, viitaten juuri vaihtoehtohoitoihin – tuntematta alaa mitenkään tai osoittamatta, missä ne huijarit/tuomiot tai huijattu kansanryhmä on?

Huonoa omatuntoa. Jokainen ympärilleen näkevä ymmärtää, kuinka paljon juuri psykiatrinen lääkehoito on epäonnistunut työssään. Luennoillaan vaihtoehtoja syyllistävä ja pilkkaava psykiatri Lauerma korostaa alati oman alansa ainutkertaisuutta – samalla kun mielenterveyspotilaiden ryhmä vain kasvaa, joukko- ja perhesurmat lisääntyvät ja yhä useampi näistä surmaajista on ollut psykiatrisessa lääkehoidossa.

Maailmanlaajuisesti on epäilty, että juuri uudet mieliala- ja masennuslääkkeet altistavat masennuksen, itsetuhoisuudelle ja suunnattomalle väkivallalle. Jokin selvä syy on luonnollisesti olemassa nykyisille koulusurmille tai raivon vallassa tuntemattomien ihmisten surmaamiselle. Lauerma on halunnut julkisesti sysätä syytä luontaishoitoihin, jos psykoosi-surmaajan taustalta löytyy edes jokin kontakti luontaishoitoihin.

Eri syitä kertoo kliinisten tutkimusten suunnittelun ja analyysin professori Kööpenhaminan yliopistosta, sekä terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta tutkivan kansainvälisen Cochrane-verkoston edustaja/ tutkijan/ professori Peter C Gøtzsche Tappava psykiatria ja lääkinnän harhat kirjassaan (2016). Kirjan mukaan mm. Yhdysvalloissa ja Euroopassa kuolee pelkästään yli 65 vuotiaita vuodessa psyykelääkkeiden käytön seurauksena yli puoli miljoonaa.

Psykiatrian lääkkeistä on arvioitu 98 % käytettävän turhaan ja tilanne jatkuu lähinnä sen valtavan bisneksen johdosta. Kirjan tietojen mukaan psykiatrit myös systemaattisesti valehtelevat potilailleen, -itselleen, -julkisuuteen ja keksivät potilailleen uusia diagnooseja. Kirja on paksu ja karua kertomaa Lauerman koulukunnasta. Joten Lauerma on mielestäni niitä viimeisiä tahoja, jotka voisivat arvostella muita hoitomuotoja/ hoitajia: “vastuuttomiksi, uskomushoitajiksi tai huijareiksi.” Lääkärikunta johtaa myös huumaavien aineiden käyttäjä ammattiryhmänä. Nämä ovat ikäviä tosiasioita, joista ei hirveästi retostella, vaikka kyse on yhteiskunnan rahoista ja potilaiden turvallisuudesta.

Uskonkin, sitten kun lääkärikunta on laajemmin tyytyväinen omaan onnistumiseensa, niin muutkin hoitomuodot saavat heiltä ansaitsemansa arvostuksen. – Lääkehoitoja on maailmalla paljon kritisoitu ja monia lääketehtaita tuomittu oikeudessa: huijauksista, salailuista, väärennöksistä ja vakavista haittavaikutuksien aiheuttamisesta jopa miljardien korvauksiin. Näistä löytyy listauksia professorin Peter C. Gøtzschen aiemmasta palkitusta kirjasta 2014: “Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus/ Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon”.

Lääke olisi lääke, vasta kun sen on valmistanut lääketeollisuus. Lääketeollisuuden tuotteista liki 70 % on yritelmiä kopioida perinteisiä luonnonlääkkeitä synteettiseksi – yleensä kuitenkin vähemmän onnistuneina, koska kopioivat vain sitä kasvin oletettua vaikuttava ainesosaa. Eli hiukan sama, jos autoinakin myytäisiin vain moottoreita – ja nekin olisi muovisia. Se taas, että jokaisessa tehdasvalmisteisessa pillerissä tiedetään olevan prikuilleen sama määrä vaikuttavan aineen, ei ole tehnyt niistä turvallisia tai kaikille sopivia.

Jos professori/ dosentti/ tohtori/ psykiatri sanoo/ kirjoittaa: akupunktion tai homeopatian olevan uskomushoitoa, hörhöilyä tai humpuukia – hän väittää silloin asemassaan “faktoina” asioista, joita hän ei tunne – ja se taas kertoo hänen tavastaan esittää ja tuputtaa henkilökohtaista mielipidettä tai aatetta totena. Tämmöinen “opettaminen” kertoo myös siitä, että hän toimii jo oman oppinsakin vastaisesti.

Suomi on maailman ykkönen kansalaisten holhoajana. Brittiläinen Institute of Economic Affairs –tutkimuslaitos selvitti 2016 holhouksellisimmat maat, ja Suomi oli pisteillä 53.7 holhotuin. Ruotsi oli 40.6 kakkosena, mutta esim. Saksan luku oli 9, eli siellä ei juuri holhota. Jos haluat hoitaa itseäsi oman tahtosi/ tuntemuksesi mukaan, syödä ruokia oman mieltymyksen mukaan tai polttaa tupakka lakisääteisellä tauolla, joutumatta näistä asioista selittelemään, huonoon valoon tai maksamaan mieltymyksistäsi suurta lisäveroa, niin muuta Keski-Eurooppaan.

9.
Ensin asialle nauretaan, sitten sitä vastustetaan, sitten se on itsestään selvyyttä. 
Suomi on nyt puolivälissä. Näitä kehoa tukevia hoitoja toiset vähättelevät, mutta monien ihmisten saadessa niistä kuitenkin apua, niitä on alettu vastustamaan. Vaikka samaan aikaan koululääketiede on joutunut myöntämään tai tekemään itse suuria havaintoja, joita luontaisala on tiennyt jo tuhansia vuosia: ihminen on kokonaisuus ja moni sairaus johtuukin muusta, missä itse vika ilmenee.

– Länsimainen lääketiede onkin kehityksessään joutunut lähentymään paljolti Kiinalaista-lääketiedettä, jossa juuri eri elinten tila kertoo ihmisen hyvinvoinnista – niin fyysisellä- kuin mentaalipuolellakin: maksassa asuu kiukku, munuaisissa pelko, sydämessä ilo/ rakkaus, jne. Tällä hetkellä ehkä eniten lääketieteessä on keskustelua herättänyt nämä mielenterveysongelmat ja että hyvän olon tuottava serotonin-keskus onkin suolisto, eikä suinkaan prosessointi-keskus aivot. Myös sydänsiirroissa on huomattu ihmisen persoonan ja unien muuttuneen. Länsimaalainen lääketiede tekee nyt valtavia oivalluksia ja uusia Nobel ehdokkaita. Nämä elinten moninaiset vaikutukset myös mieleen on vain perinnetieteissä tiedetty jo tuhansia vuosia ja länsimaat kyseisille aiemmin nauraneet.

Seuraavaksi odotamme julkista myöntämistä: minkälainen suolistoa tuhoava ja sairastuttava voima on juuri erilaisilla synteettisillä lääkekuureilla ja mitä pysyviä haittoja ne aiheuttavat ihmisen terveydelle? Asioiden, saati virheiden myöntäminen on lääketieteessä ollut aina pitkä ja vaikea prosessi, saati eri koulukuntien hyväksyntä. Semmoista hoitomallia ei löydykään, jolle ei Suomen koululääketieteestä löytyisi heti vankat, mutta asiasta tietämättömät vastustajat. Oma tietämättömyys tuokin aina ne vahvimmat mielipiteet ja kiellot esiin.

Voisimme tarkastella asiaa myös konkreettisesti: ovatko ihmiset oikeasti terveempiä nykyisellä oirehoidolla, kuin vaikka 50 vuotta sitten? Jos niin olisi, miksi sitten tervehtyneempi kansa joutuu lisäämään lääkkeiden kulutusta 3-15 % vuosittain, kuten tapahtuu? Keski-iän nousuun eniten vaikuttavat sotien ja pula-ajan poistuminen, nykyinen hyvä ensiapu ja syntyvien kuolemien väheneminen.

Nämä seikat nostavat kyllä keski-ikää, mutta ovat ihan eri asia, että olisimme terveempiä. Jos vaikka laskemme sairaudeksi pelkästään: allergiat ja diabetekset, niin jo useampi suomalainen on sairaampi kuin 50 vuotta sitten. Jos laskemme vielä monikertaistuneet syövät, suolistosairaudet, ja mielenterveysongelmat tai yleistyneet lasten käytöshäiriöt, niin ymmärrämme, että olemme jo tosi sairaita.

Sydän- ja verisuonisairaudet ripeän ensiavun sekä elintason nousun johdosta kuolemien vähentyminen, ei luo perusteita nykyiselle lääkerumballe. Tilastoja ei siis pitäisi verrata pula-aikojen epidemioihin, jossa aliravitut sairastuivat helposti ja osa kuoli jo synkkyyteenkin ja mahdollisen kohtauksen tai tapaturman sattuessa ei ollut ensiapua tarjolla. Myös ikäloppuvanhuksen pidempään hengissä pitäminen lääkkein ja laittein, lisää keski-ikää ja luo virheellisesti kuvaa terveemmästä kansasta. Monen vanhuksen loppuelämän tehtävä onkin kuluttaa vain lääkkeitä, joiden johdosta taantuvat “muumioiksi”, mutta hengittävät kauemmin.

10.
Vakavat sairaustilat ovat ensisijaisesti lääkärien hoitoja vaativia, mutta ei niissäkään pitäisi pois sulkea kehoa tukevia hoitoja. Tuhansia vuosia on eri kulttuureissa ihmisiä hoidettu menestyksekkäästi myös luontaisesti ja ravinnoilla ympäri maailmaa – miksi ne taidot pitäisi nyt jättää pois? Perimäksikin väitetyt sairaudet usein poistuvat, kun aletaan hoitaa ihmistä yksilönä.

Kehossa on kaikki parantumisen alkeet, ja niitä pitäisi ensisijaisesti yrittää hyödyntää: aktivoida, poistaa aiheuttajia. Jos sairastaminen kestää liian kauan, se voi sairaudesta riippuen rappeuttaa kehoa ja kokonaisvaltainen paraneminen on silloin aina vaikeampaa tai mahdotonta. Siksi kannattaisikin aina etsiä monipuolista hoitoa mahdollisimman pian eikä pelkästään lääkitä oireita ja seurata, kuinka sairaus piilevästi etenee ja missä vaiheessa sille löydetään se nimi.

Terveyttäminen on pitkälti tasapainottelua ja aktivoimista. Sairaustiloja voidaan kutsua nimillä, esim. vaikka migreeni. Mutta todellisuudessa migreenikin on häiriötila, joka johtuu jostain, joka pitäisi hoitaa niin, että kehossa ei enää kyseinen häiriötila syntyisi. Jos taas hoito peilataan tapahtuvan vain lääkkein, niin silloin ei migreeni poistu, vaan oireita lievitetään lääkkein – joka on todellisuudessa lääketeollisuudelle hyödyllisintä hoitoa.

Migreenilääkkeistä voi itsessään sairastua vakaviinkin sairaustiloihin, kuten aivo-, sydäninfarkti, keuhko-arpeumat, raynaudin`n oireyhtymä, tai jos on jonkin elimen heikkous, vaikka piilevänäkin, niin migreenilääkitys voi johtaa kuolemaan, kertovat lääke-haittalistat. Minua onkin aina ihmetyttänyt, mistä näissä lääkehoidoissa tulevat sanat vastuullinen- ja turvallinen hoito ja kuka sen vastuun kantaa? Ja vastaavasti, miksi akupunktion tai homeopatian tarjoajat olisivat lääkärikunnan mielestä niitä vastuuttomia?

Kipu itsessään ei ole sairaus – vaan hälytysmerkki.  Kipuunkin on aina jokin syy olemassa, ja keho yrittää kivulla viestittää ongelmasta. Kun vastaanotolleni tulee asiakas, jolla on ongelmana kovat säryt, mutta on ottanut aamulla vahvat särkylääkkeet, on meidän vaikeampi saada tilanne haltuun, koska tärkeä singali on eliminoitu. Kipu on tärkeä mittari, kun etsitään oikeaa hoitoa. Turrutettu ihminen ei myöskään reagoi kovin hyvin hoitoihin. Muut esteet hoidon onnistumiselle ovat usein meneillään oleva antibiootti-, tai kortisonikuuri. Kehoa tukevissa hoidoissa taas uskomisella tai epäilyllä ei ole juuri muuta vaikutusta, kuin uskovampi noudattaa mahdollisia ohjeita paremmin. Suurin osa minunkin asiakkaistani epäilee aina siihen asti, kunnes oireet selvästi häviävät ja monille on vaikea uskoa sitä vielä silloinkaan.

Miksi homeopatia saa monen sairauden parantumaan? Se johtuu siitä, että sairauksien taustalla on usein piilevä tulehdus kehossa ja homeopaattisen lääkkeen oma värähtely, herättää kehon nyytyneen puolustuksen kyseistä aiheuttajaa kohtaan ja keho aktivoituu taas itse parantamaan. Se että homeopatiassa ei ole vaikuttavaa kemiallista ainetta, ei poista tätä tosiasiaa. Kaikkea ei siis pidä verrata aina toisiinsa tai tutkia samalla kaavalla – ei Cd-levystäkään löydy musiikkia mikroskoopilla.

Vakavat mielenterveysongelmat: psykoosit ja skitsofreniat, eivät kuulu Suomessa kehoa tukevien hoitojen parantamiskategoriaan – mutta kehoa tukevilla hoidoilla voidaan lähtökohtaisesti tukea kaikkien hyvinvointia ja hoitaa vaikka skitsofreenikon suolistoa tai selkäkipua. Mutta että kiellettäisiin esim. skitsofreenikoiden hoito terapeuttien luona, rajoittaisi se hoitaa mielenterveysongelmaisia sitten lainkaan. On vaikea hoitaa masentuneen selkäkipua niin, ettei se vaikutta positiivisesti myös hänen mieleensä. Ja taas kieltämällä tyystin heitä käyttämästä haluamiaan hoitoja, olisi se ihmisoikeuskysymys, joka olisi perustuslain vastainen ja ei kai lääkärit ja skeptikot sitä halua rikkoa?

Jos halutaan kieltää mielenterveys-diagnoosin saaneiden tai muiden sairaiden käynnit luontaisterapeuttien luona, niin sitten pitää terapeuttien päästä kansalaisten potilasrekisteriin: tarkastamaan, mitä diagnooseja asiakkaalla yleensä on – koska eivät he niitä aina kerro, ja varsinkaan silloin, jos he joutuvat eri asemaan muiden kanssa. Mitä taas tulee kieltää lapsilta kehoa tukevat hoidot, kuten korvatulehduksissa, vatsavaivoissa, allergioissa tai käytöshäiriöissä, niin mikään ei ole niin toimivaa ja turvallista hoitoa niihin kuin Homeopatia – sanoo asiasta tietämätön sitten mitä tahansa.

Myös syöpäsairailta on haluttu viedä oikeus päättää itse hoidoistaan. Mielestäni syöpä on jo sen luokan sairaus, että siinä pitäisi olla potilaan omavastuuna hakeutua useampiin hoitoihin, joilla pyritään vahvistamaan, normalisoimaan kehon toimintaa, jota taas lääke- ja sädehoidot usein heikentävät. Lääketieteellisessä syöpähoidoissa on se puute, että niissä ei hoideta syöpäsairaan kehon “maaperää”.

– Kun syöpä leikataan, sädetetään, niin kehon syöpäalttius usein jää kehoon. Siksi varsinkin iäkkäimmillä syöpä todetaan usein 2-3 vuoden sisällä kehoon levinneeksi ja mitään ei ole enää tehtävissä. Tämän 2-3 vuoden aikana pitäisi hoitaa myös syövälle otollista maaperää vieraaksi syövälle: ruokavaliolla ja erilaisilla luontaisvalmisteilla. Mutta lääkärikunnan periaatteellinen vastakkainasettelu estää nämä yhteistyöt – he usein jopa kieltävät potilaaltaan kaikki luontaisvalmisteet/ hoidot. Luontaisilla tavoilla on kuitenkin todistetusti parannettu syöpiä kautta historian – miksi se lisämahdollisuus pitäisi ihmisiltä kieltää?

11.
Länsimaalainen lääketiede kehitti omat lääkehoidot, mutta eivät ottaneet koulutukseensa näitä ikivanhoja Aasialaisia tutkimus-, hoitomenetelmiä. Jos perehtyy niihin oikeasti, kuten jokaisen lääkärinkin olisi viisasta, niin oppisivat laajemman katsonnan, että sairaus on muutakin kuin särky jossain. Syy kohteen särkyyn tai tulehdukseen, johtuu usein jostain muusta missä oire on – siksi vain kohteen hoitaminen, vaikka sitten millä tahansa, ei usein paranna sairautta. – Särky polvessa voi johtua munuaisista, kipeä alaselkä/ välilevy-pullistuma suolesta, päänsärky sapesta, hartiajumi ohutsuolesta, lihasrappeuma maksasta, jne. Kaltaiset oireet voi johtua myös jostakin muusta elimestä ja se pitäisi aina ennen hoitoa kartoittaa, jotta osaa hoitaa oikein.

Oireiden hoitaminen vain lääkkeillä, on usein väliaikaisen helpotuksen lisäksi jopa tilanteen pahentamista, jos lääkkeillä rasitetaan sairauden todellista fokusta entisestään. Siksi olisikin tärkeä tuntea näitä vanhoja tieteitä, joissa nämä asiat on tiedostettu kokemusperäisesti jo kautta-aikojen- vaikka terminologia olisikin erilaista. Vakavatkin sairaudet alkavat usein pienistä ongelmista/ oireista, jotka hoitamatta syitä sitten kroonistuvat ja saavat paljon myöhemmin sitten diagnoosin – vaikka MS–tauti – tällöin sairaus on jo aika pitkällä ja peli menettämässä.

Keho tekee ihmeitä, kun sitä autetaan oikein. Se tiedetään, että keho parantaa meidät monesta, myös siitä isosta leikkausoperaatiostakin tai auttaa kestämään aikansa oireita poistavia lääkkeitäkin. Miksi sitten kehon oman järjestelmän avittaminen tai syiden poistaminen sairauksissa on Suomessa “väärää hoitoa” – monista hyvistä tuloksista huolimatta?

Lääkärikunta kritisoi usein luontaishoitoja vastuuttomaksi, mutta jos katsoo tilastoa tai arviota yllättävistä hoitokuolemista, -sairastumista, -haitoista, on lääkäri kuitenkin ylivoimaisesti vaarallisin paikka Suomessa. Lääkäreiden edustamille hoitovirheille jää tilastojen mukaan vaarallisuudessa  toiseksi: liikenneliikenneonnettomuudet, itsemurhat, myrkytykset, putoamiset ja hukkumiset kaikki yhteensäkin.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) käydään julkisuudessa sanomassa, että ihmiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan. En tiedä, miten THL terveyttä mittaa, mutta sairasjonot ovat pidemmät kuin koskaan, lääkäreitä on enemmän kuin koskaan – eivätkä edes riitä, lääkkeitäkin syödään enemmän kuin koskaan ja lääkekulutus vain nousee. Tilastollisesti jo lähes joka perheessä yksi syö masennuslääkettäkin ja osa niistäkin syöjistä on lapsia. Tässähän pitäisi THL:n painaa jo paniikkinappulaa, mutta ei, THL on osa tätä kompleksia, joka saa myös lääketeollisuudelta miljoonia “tutkimusrahaa”. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli huolissaan: “Lääkeyhtiöiden rahoitus heikentää THL:n luotettavuutta”.

Länsimainen lääketiede, jota voisi kutsua myös kaupalliseksi lääketieteeksi, joka perustuu paljon myös Opportunismiin, eli sairastunut ihminen saadaan pelottelun myötä käyttämään lääkkeitä, joiden haitta voi kuitenkin olla sairautta suurempi. Pelottelu onkin lääketieteessä usein se vallitsevin argumentti ja pelottelu koskee aina lääkkeettömyyttä, vaikka harva sairaus on oikeasti vaarallinen. Usein kuitenkin lääke – varsinkin pitkään käytettynä tai niiden yhteisvaikutus voi olla vaarallisempi kuin itse sairaus. Se että Länsimainen lääketiede on hoitanut monia sairauksia ja epidemioita pois menetyksellisesti, ei mielestäni anna perusteita syöttää vain lääkkeitä nykyiseen malliin ja niin heppoisin perustein.

12.
Tiede ja varsinkin lääketiede on totuutta vain toistaiseksi. 
Väitän että jo 30 vuoden päästä näistä nykyisistä synteettisistä lääkityksistä ei ole käytössä paljoakaan. Tulevaisuudessa, jos kaupallisuus ei ole enää tärkein mittari, tulevat nämä nykylääkeopin parjaamat vaihtoehtoisemmat hoidot: yksilöidyt ruokavaliot, akupunktiot, homeopatiat, eli soluja ja hermostoa normalisoivat hoidot yleistymään ensisijaisiksi hoidoksi, lukuisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

– Hoitojen nimet ja tarjontamuodot varmasti jatkossa muuttuvat, ja uudet versiot tai laitteet ovat sitten suuria keksintöjä. Hoidon lopputulos tulee olemaan sama, eli ihmisen elektromagneettisten solujen normalisointi samoilla värähtelyillä kuin homeopatiavalmisteet jo nyt sisältävät. Ihmisen hermot ovat meidän sähköjohtoja eli meridinaaleja, joita aktivoidaan mahdollisesti myöhemmin akupunktioneulan korvaavilla laiteilla tai hermoihin syötetyillä taajuuksilla – hermot vievät hoidon elimeen.

Myrkytymme myös lääkkeistä, joita emme käytä. Saamme päivittäin jo ruoan ja veden mukana hiukan masennus-, tulehdus-, hormoni ja monia muita lääkkeitä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan juomavedestä löytyi 56 eri lääkettä – ja pitoisuudet lisääntyvät joka päivä. Käyttämätöntä lääkettä ei saisi koskaan heittää roskakoriin, vaan se pitää palauttaa apteekkiin, josta ongelmajätelaitokselle, on nykyinen neuvo.

Mutta apteekin pitäisi ottaa myös lääkkeen käyttäjän pullotettu virtsa vaihdossa, kun resepti uusitaan. Lääkkeitä ei pysty puhdistuslaitokset jätevedestä poistamaan vaan ne menevät meriin, pohjavesiin ja siten myös ruokapöytään. Oma lukunsa on sitten lääkkeiden valmistuksessa syntyvät saasteet, sekä tietysti eettinen puoli, kun miljoonat koe-eläimet kokevat päivittäin tuskaisan kuoleman. Synteettiset lääkkeet luonnossa tulevat olemaan yksi merkittävimmistä luonnon mullistajista. Ja kun suurin osa lääkkeistä valmistetaan ja syödään turhaan, niin voisi kysyä, miksi?

Jos tästä nykyisestä massalääkityksestä olisi edes hyötyä ihmisten hyvinvoinnille tai se pidentäisi arvokkaasti ihmisikää, olisi se silti suuri moraalinen kysymys seuraavia sukupolvia ja luontoa kohtaan. Tai jos näillä lääkityksillä saadaan sitä ”tärkeää” keski-ikää nousemaan hiukan vain siten, että huonokuntoiset vanhukset elävät lääkkeiden johdosta muumioituneena hetken kauemmin, niin ei sekään luo perusteita tällä kalliille saastuttamisongelmalle.

Se on myös ihmetystä herättävä epäkohta, kun 90 % suomalaisista on sitä mieltä, että vanhuksia lääkitään aivan liikaa, se on epäeettinen, kallis ja pelottavakin ongelma, sille ei kuitenkaan tehdä tai voida mitään. Vanhukset ovat lääketeollisuudelle kullan arvoisia tahdosta riippumattomia asiakkaita. Joka kolmas akuutista sairaudesta sairaalahoitoon hakeutunut yli 70 vuotias, ei hoidon jälkeen enää palaa entiselleen, vaan jää “torsoksi”. – Syynä liian rasittavat rasittavat hoidot.

Vanhukset ja lapset kärsivät turhista lääkkeistä ja – haitoista eniten. Vanhus on vanhuutta, ei sairautta. Korvatulehdus ei johdu koskaan siitä, että elimistössä olisi liian vähän antibioottia, vaan yleensä siitä, että tiehyissä on tilapäisesti liikaa limaa, maito lisää limaa, ja vastustuskykykin lapsella tekee vasta kehitystään, jota sitten antibiootilla estetään tai heikennetään. Yleistyneet korvatulehduskierteet loppuvat silloin, kun lopetetaan antibioottien käyttö niiden hoitoina. Antibiootit altistavat tutkitusti 5x suuremmalle tulehduskierteelle, kun ennen kuuria ja silti niitä syötetään. Suomeen pitäisikin saada puolueeton taho selvittämään, millä tai miten eri sairauksia esim. tulehduksia, särkyjä, lieviä- tai keskivaikeita masennuksia olisi viisasta hoitaa, että hyötyjä olisi useimmin potilas. Ja selvittää, onko se yhteiskunnan ja hyvinvoinnin etu, että lääketeollisuuden etu on ensisijainen?

13.
Luontaispuolella ei ole ollut järjestelmällistä liittoa tai johtoa, joka julkisesti ajaisi ja puolustaisi terapeuttien tai heidän asiakkaidensa oikeuksia,
kuten monissa muissa ammatti- tai etnisissä liitoissa toimitaan. Media myös pelkää lääkärikunnan ja skeptikoiden reaktiota, jos kirjoittavat luontaishoidoista positiiviseen sävyyn. Nykyisin (2014) kylläkin Suomen Terveysjärjestö pj. Merja Lindström, on päässyt jo TV:ssä luontaishoitoja hiukan ainakin muodollisesti puolustamaan, mutta ainakin Ylellä toimittajat paljolti rajaavan keskeyttämällä hänen sanomansa.

Oikeat asiat luontaishoidoissa jäävät usein media-keskusteluissa sivuseikaksi, ja keskustelu menee skeptikoiden kanssa eipäs juupas keskusteluksi. Pitäisi olla ohjelmia, missä luontaishoitavat ja hoidetut kertoo kokemuksia, kuten toimitaan lääkäreidenkin kanssa. Usein omasta tai lapsensa kroonisesta tulehduskierteestä homeopatialla eroon päässyt asiakkaani kysyy minulta vihaisena: ”Miksei näistä hoidoista ole kerrottu missään tai käytetä yleisemmin?”

Miksei niitä sitten käytetä yleisemmin? Ihmiset menevät nykyisin myös liian helposti lääkäriin. Lääkäri lääkitsee potilaansa usein sen johdosta, kun potilas on kerran vastaanotolle tullut, ja lääkkeettömästä potilaasta vastuu jäisi lääkärille –  eikä muuta hoitotapaa Suomessa kunnallinen lääkäri saa käyttää. Se on hölmöläisten hommaa, että kunnallinen lääkäri ei saa edustaa muita hoitoja, eikä saa edes vihajata, että potilas kokeilisi muita hoitotapoja – vaikka lääkäri tietäisi niiden olevan potilaan eduksi. Keski-Euroopassa tilanne on aivan toinen – ja ihmiset terveempiä. – Suomi on sairain länsimaa ja luontaishoitojen vastainen.

“Puolustuskyvyttömiä” Luontaishoitoja syytetään usein niillä syillä, mitä paljastuu juuri lääketeollisuuden piirissä: plasebot, rahastus, haitat. Lääketeollisuudella yli 30 vuotta johtajana toiminut tohtori/ tutkija John Virapen, on myöntänyt lääketeollisuuden korruptoituneen oman edun tavoittelussa jo niin pahoin, että uskoo: ”Lääketeollisuuden aiheuttavan tuotteillaan turhia kuolemia jo enemmän kuin sodat”.

Tai Brittiläisen Hullin yliopiston psykologi Irving Kirschin, joka oikeuden päätöksellä pääsi tutkimaan salaisia lääketutkimuksia. Tutkimusten myötä ilmenneiden paljastusten mukaan, markkinoilla olevien masennuslääkkeiden hyöty olikin lumelääkkeen luokkaa. Lääketehtaat olivat samalla jättäneen 60% lääkkeiden ilmenneistä haitoista julkaisematta.

Petteri Pietikäinen Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori, tutkimusalueina mielenterveyden historia. Pietikäinen kertoo uudessa kirjassaan (2013), kuinka hyödytöntä ja aivoja vammauttavaa nykyinen psykiatrialääkitys voi olla. Hoidoilla saadaan Pietikäisen mukaan sairaushuiput kyllä vaimennettua – mutta jos potilas paranee mielenterveysongelmasta, hän paranee yleensä itsestään tai muutoin, mutta ei lääkkeellisellä hoidolla.

14.
Luontaishoidot olisivat lähtökohdaltaan aina haitallisia? Suomalainen lääkäri usein luontaishoidoista mainitsevalle potilaalleen varoittavasti sanoo ”käyt kyseisissä hoidoissa sitten omalla vastuullasi”. Ensiksi potilas voisi kysyä, mitä lääkäri sillä oikein tarkoittaa, ja toiseksi: kenen vastuulla potilas saa sairaala- tai reseptilääkehoitoa? Ei ainakaan lääkäri, sairaala, lääketeollisuus tai yhteiskunta ole vastuussa hoitovirheistä tai lääkehaitoista, edes kuolemantapauksissa. Jos vastuulla tarkoitetaan Potilasvakuutusta, niin se on usein potilaalle vain byrokratialla tehty toinen virhe.

“Maksasi tuhoutuu, jos käytät luontaisvalmisteita tai homeopatiaa” – sanoo lääkäri usein potilaalleen. Tämä perustelematta jäänyt väite on yleistynyt kovasti. Sitä käyttävät useat lääkärit kuin sairaanhoitajatkin, jos potilas mainitsee luontaishoitojen käytöstä. Ovat kuulemma hoitaneet niin monia maksasairauksia luontaishoitojen takia. Enpä ole Suomessa itse törmännyt moiseen ongelmaan, vaikka tunnenkin tuhansia luontaishoitojen käyttäjiä. Mutta lääkkeistä, alkoholista ja väärästä ruokatottumuksesta johtuvia maksaongelmaisia tapaan usein, joiden tila kohenee usein homeopatialla ja jos voi poistaa vielä sen mahdollisen ongelman aiheuttajan. Uskonkin että synteettiset lääkevalmisteet ovat jo suurempi maksasairauksien tekijä kuin alkoholi: Yli 900 lääkkeen on jo raportoitu aiheuttavan maksavaurioita – homeopatiasta ei yhtään. Lääkkeiden rasittamia maksoja ei haluta vain julkisesti käsitellä ja on helpompi arvioida ne vain jostain muusta johtuviksi, kuten vaikka “arkkivihollisen” luontaisalan syyksi.

En usko, että Suomessa olisi montaa luontaistuotetta edes myynnissä, jos yhtään, jos se aiheuttaisi edes väärin käytettynä maksaongelmaa. Niin tarkasti niitä kuitenkin tarkkaillaan ja niiden vaikutus tiedetään usein jo historiasta ja kukaan maahantuoja tai myyjä ei halua leimautua myrkyttäjäksi – siitä se toivottu myrsky nousisikin. Lääketieteessä on taas aivan eri arviointi: Jos kymmeniä- tai satojatuhansia ihmisiä sairastuu tai tuhansia kuolee uuden lääkkeen haittoihin, se ehkä vedetään pois markkinoilta. Lääketehdas voi saada asiasta jopa sakon, jos on tahallisesti pimittänyt haittatietoja. Sakko voi olla 5% aiemmin lääkkeen tuomasta rahallisesta hyödystä. Pimityksistä tai kuolemista en myöskään tiedä kenenkään joutuneen henkilökohtaisesti vastuuseen – eli rahalla niistä selviää – eikä tee edes tiukkaa.

Homeopatiavalmistetta taas maksa ei käsittele mitenkään, koska homeopatia on enemmänkin sähköistä impulssia keholle kuin jotain ainetta. Joten, se ei voi tuhota maksaa, kuten ei akupunktiokaan tai hierontakaan. Mutta jos halutaan sanoa jokaiselle maksasairaalle tuntematta tilannetta sen tarkemmin, että sairautesi syy on luontaistuotteet, -hoidot, niin silloin tutkittuun tietoon uskova ammattilainen toimii ideologiansa vastaisesti.

”Ei ole tutkittu ” on myös usein lääkärin vastaus potilaan kysyessä luontaisista hoidoista. Tätä lausettahan voisi näin käyttää lähes kaikkeen paitsi lääkkeisiin –  olet saattanut myös mennä tutkimatta naimisiinkin jonkun kanssa.

15.
Ihminen koostuu Atomeista ja tuottaa energiaa: levossa100w ja kovassa rasituksessa hetkellisesti jopa 2000w. Lääkärikuntakin tietää ihmisen toimivan sähköllä, kun mittaavat niitä sähkökäyriä. Myös aivojen hermosolut tuottavat sähköimpulsseja, joita kutsutaan aivoaalloiksi, jotka ovat värähtelyä, joita mitataan hertseinä (HZ). Myös Homeopaattinen lääke on ravistus-valmistuksessa syntynyttä elektromagneettista värähtelyä, jossa oikein valittu homeopaattinen valmiste vaikuttaa ihmisen herkkään sähköiseen järjestelmään normalisoimalla sitä.

– Fyysikot ovat osoittaneet, että tietyillä taajuuksilla/ värähtelyillä on ihmisen kehoa tasapainottava-, eli parantava vaikutus. Värähtelyä mitataan Hertseinä (HZ). Kvanttifysiikan mukaan jokaisella materiaalilla on oma värähtelyssä, kuten mineraalilla, elimellä, kasvilla, solulla, jne. Ihmisen perusvärähtely on 8 – 10 HZ välillä. Solut väreilevät 250 megahertsiä (MHZ), aivosolut 7,8 HZ ja autonominen hermosto 10 kilohertsiä. Esim. Kaliumin-molekyylit väreilevät 21 HZ taajuudella.   

Jo Albert Einstein tiesi nämä asiat: ”Kaikki aine on energiaa”.  Albert Einstein myös todisti E=mc -teoriallaan,  ”kaikki on viimekädessä energiaa. Se koskee myös muistojamme. Muiston ydin on energiaa, mutta itse muisto on kuva”.

Harold Burr Tohtori, professori Yalen yliopisto”Kaikki on lähtöisin energiakentästä” –

Murray Gell-MannProfessori , Nobel-palkittu 1969, Stanfordin yliopisto. ”Kehon kemiaa hallitsevat solutason kvanttikentät” –

16.
Vastakkainasettelu on turhaa, mielipiteet ovat mielipiteitä, tietämättömyys tietämättömyyttä ja käytäntö käytäntöä. Jos kärsit akuutista tai kroonisesta tulehduksesta, hermosairauksista, lapsettomuudesta, väsymyksestä, käy kokeilemassa kehoa tukevia hoitoja koulutetuilta tai asiaansa perehtyneellä terapeuteilta. Jos tunnet tarvitsevasi lääkäriä tai sairaalahoitoa, käy ensin tai jälkeen myös niissä. Turhat ennakkoluulot tai tietämättömien näkemykset ei yleensä auta ketään.

Homeopatian tehoa ei vähättele myöskään EU. Homeopaattiset valmisteet ovat kaikissa EU maissa asetuksella virallistettuja lääkkeitä: (Direktiivit 2001/83/EY artiklat 14 ja 16 ja 2001/82/EY artiklat 17 ja 19)Lääkelain 5 b §:n mukaisella homeopaattisella valmisteella tarkoitetaan lääkevalmistetta, joka on valmistettu homeopaattisista kannoista Euroopan farmakopeassa kuvatulla homeopaattisella menetelmällä. Jos kuvaus puuttuu Euroopan farmakopeasta, voidaan käyttää jäsenvaltion virallista farmakopeaa. Homeopaattinen valmiste voi olla valmistettu useasta homeopaattisesta kannasta. Homeopaattisia valmisteita koskevia säännöksiä sovelletaan myös muihin valmisteisiin, jotka on valmistettu homeopaattisilla valmistusmenetelmillä. Antroposofiset valmisteet lasketaan tällaisiksi valmisteiksi. Fimea

”Homeopatia parantaa suuremman prosentin potilaista kuin mikään muu hoitomenetelmä ja on epäilyksettä turvallisempaa ja taloudellisempaa sekä täydellisintä lääketieteellistä hoitoa.”- Mahatma Gandhi

Myös akupunktio on WHO arvioinut auttavan yli 400 sairauteen.

Jouni Jämsä
Bioresonans- terapeutti, dipl. homeopaatti-, dipl. akupunkturiko-, dipl. ravintolisäterapeutti.
– Bioresonans-koulutus MORA – Natura Medica Akademiet – Norja, Saksa. VEGA – Saksa. SCIO – Saksa.
– Dipl. moderni-homeopaatti/ iridologi – homeopatian inst. Tampere.
– Klassinen homeopaatti – International Academy of Classical Homeopathy.
– Lääketieteen perusteet – opintokokonaisuus Turun-yliopisto.
– Dipl. akupunktio – Medica Alternativa Institute Colombo.
– Dipl. Kudos/mineraali tutkimus MDD – Helsinki.
– Ensiapukoulutus EA1, EA2 – SPR.