Terveyspalvelu

Tervetuloa Jouni Jämsän sivuille.

Olen pitkälle kouluttautunut terapeutti – yli 20 v. alaan perehtyminen ja laaja asiakaskunta. Tämä sivu sai kuitenkin alkunsa 2007, kun suomalaiset lääkärit halusivat luontaiset hoidot Suomessa laittomiksi ja rajata ihmisten valinnan vapautta ja sama vaatimus on toisilla heistä edelleen. Uskallan olla kuitenkin heidän kanssaan eri mieltä. Mielestäni Suomessa puhutaan terveyden- ja sairaudenhoidossa vääristä ongelmista, jos vaihtoehtoja halutaan rajoittaa. Lääkkeet ja hoitovirheet ovat meidän kolmanneksi yleisin kuolin syy ja lisääntyvä ongelma, mutta ihmiset haluttaisiin saada vain enemmän lääkkeiden käyttäjiksi ja vaihtoehtojakaan ei saisi olla.

Niin kutsutut tutkitut lääkkeet, ovat kuitenkin osoittautuneet usein käytössä humpuukiksi, jopa huijaukseksi ja hengenvaaralliseksikin. Meillä ei ole oikeasti mitään tutkittua ja turvallista lääkehoitoalaa – vaan ennemmin niin halutaan uskoa tai uskotella. Luontaisemmista kehoa tukevien hoitojen ja niiden pitkän historian osoittamista hyödyistä huolimatta, on niistä Suomessa paljon virheellistä väittämää.

Rajata ihmisiltä oikeus hoitaa itseään halutusti, olisi kuitenkin lääkäriliiton tai skeptikoiden toiveesta huolimatta perustuslainvastaistakin 2.6§ ja holhoamisen huipentuma. Se olisi myös ihmisoikeus kysymys: jos ihminen sairastuu, hän ei saisi enää itse vaikuttaa, miten haluaa itseään hoidettavan. Myöskin terveyden- ja sairaudenhoito alati lisääntyvillä patenttilääke- ja leikkaushoidoilla, on potilasjonot vain pidentyneet ja hoitohaitat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa. Lisääntyvä lääkemääräily myös maksaa yhteiskunnalle vuosittain satoja miljoonia “turhaan” ja saastuttaa käyttäjän lisäksi myös ympäristön, joka on jo nyt todellinen uhka. – Kaikki syödyt lääkkeet ja niiden valmistaminen kun päätyy meriin, eliöstöön ja myös ruokapöytiin.

Pieni mutta äänekäs ryhmä lääkekoulukunnan edustajia/ skeptikoita, ovat perusteettomilla nimityksillä saanee monet myös uskomaan, että kehoa tukevat hoidot olisi Suomessa vain jotakin “uskomushoitoa”. Vuosisatoja tai tuhansia vuosia maailmalla käytännössä todistetut perinnehoidot, kuten akupunktio, homeopatia ruokavaliot, jne. ovat osoittautuneet kuitenkin toimiviksi ja luontoa saastumattomiksi hoidoiksi kaikkialla maailmassa. Mielestäni kokemusperäinen näyttö pitkältä ajalta, on se uskottavin tutkimus.

Kansalaiset kärsivät usein turhaan monista sairauksista, kun luottavat liikaa kaupallisen-lääketieteen edustajaan, eivätkä itse osallistu hoitoonsa ja etsi vaihtoehtoja pelkille oirelääkityksille. Moni on kylläkin jo alkanut lääkkeiden sijasta ruokavaliolla etsimään parempaa oloa, mutta siitäkin valinnasta heidän pitää usein kiistellä eri tahojen kanssa, voiko määrätty ruokamuutos häntä auttaa? Maailmanterveysjärjestö (WHO) kehottaa jäsenmaitaan kuitenkin suosimaan enemmän juuri näitä vaihtoehtohoitoja. Homeopatia, jota voi kokeilla lukusiin sairaustiloihin, on kaikissa EU maissa direktiivin myötä rekisteröityä lääkkeellistä hoitoja – ei siis mitään “humpuukia”. Suomessa kuitenkin kourallinen tuomitsevan asenteensa omaavia ja erilaiseen professuurin varjolla palstatilaa saavia – harrastavat tätä kansalle ja terapeuteille haitallista ammattirasismia.

Patenttilääketeollisuus on maailman suurin bisnes ja toisille se on jo ihan uskontokin. Tästä kertoo tämä kansalaisten lääkejärjestelmään pakonomainen kahlitseminen ja “vääräoppisten” jatkuva tuomitseminen. Kuopion yliopiston professori Markku Myllykangas, joka tunnetaan parhaiten juuri vihastaan vaihtoehtohoitoja kohtaan – vaikka tuomitseminen ja hänen jatkuvasti mediassa käyttämänsä nimittelyt (uskomus, hörhöt, puoskarit..) ei kuulu mitenkään yliopistotoimintaan, tai hän olisi luontaisalaan mitenkään edes perehtynyt. Tämmöiseen viha-käyttäytymiseen löytyy syyt yleensä ihmisen henkilökohtaisesta elämästä, mutta kyseistä elämäntapa-kiihkoilua ei saisi tehdä yhteiskunnallista asemaa hyödyntäen.

Vankimielisairaalan psykiatri/ johtaja Hannu Lauerma, on myös vuosia kirjoitellut lehtiin lukuisia arvostelevia lehtiartikkeleita ja tehnyt useita kirjojakin: Huijauksista ja pahuudesta, viitaten juuri vaihtoehtohoitoihin – tuntematta alaa mitenkään tai osoittamatta, missä ne huijarit tai huijattu kansanryhmä on? Kuitenkaan ei tarvitse olla kovinkaan syvällinen ajattelija, lehtiä, tutkimuksia lukeva tai ihmisiä kuunteleva, ymmärtääkseen kuinka paljon juuri psykiatrinen lääkehoito on epäonnistunut työssään. Luennoillaan vaihtoehtoja syyllistävä Lauerma korostaa lisäksi oman alansa ainutkertaisuutta. Samalla mielenterveyspotilaiden ryhmä vain kasvaa, joukko- ja perhesurmat lisääntyvät ja yhä useampi näistä surmaajista on ollut juuri psykiatrisessa lääkehoidossa.

- Maailmanlaajuisesti, kuten Suomessakin on viitteitä, että juuri uudet mieliala- ja masennuslääkkeet altistavatkin masennukselle, itse tuhoisuudelle ja suunnattomalle väkivallalle. Jokin selvä syy on tietysti olemassa nykyisille koulusurmille tai raivonvallassa tuntemattomien ihmisten surmaamiselle. Uskonkin, jos lääkärikunta olisi tyytyväisempi omaan onnistumiseensa, niin muutkin hoitotavat saisi heiltä ansaitsemansa arvostuksen.

Myös useita ja enemmän kuin mitään muuta teollisuuden alaa, on lääketehtaita on oikeudessa tuomittu huijauksista, salailuista, väärennöksistä ja vakavista haittavaikutuksien aiheuttamisesta. Näistä löytyy listauksia mm. tanskalaisen professorin Peter C. Gøtzsche kokoomasta kirjasta (2014): “Lääketeollisuus on pahempi kuin mafia!” Mielestäni potilaita, kuten lääkäreitäkin sumutetaan näissä lääkkeiden tutkituista hyödyistä ja niiden korvaamattomuudesta kaikkeen sairasteluun enemmän ja laajemmin kuin missään muussa asiassa maailman historiassa. Ihmettelenkin, miksi niin monelle tämä lääketiede on niin pyhä ja ainutkertainen taho, vaikka näyttö monessa hoidossa puuttuu? Uskon tämän kaupallisen lääketeollisuuden olevan nykyisellään meidän suurin tulevaisuuden uhka terveydelle ja luonnolle ja on sitä paljolti jo nyt.

Yhteiskunta ei tarvitse skeptikko Hannu Lauermaa tai skeptikko Markku Myllykangasta, vaan riippumattoman tahon, joka avoimesti tutkisi tai julkaisisi, miten ihmisiä kannattaa eri sairauksissa hoitaa.  Hyvin pieni osa tarvitsisi oikeasti lääkitystä, vaan opastusta, ruokavaliota, kehoa tukevia hoitoja ja mitä aikaisemmassa vaiheessa sairastelua, sen parempi. Olemme vieraantuneet valtavan lääkebisneksen johdosta hoitaa sairauksien syitä ja jatkuvilla lääkityksillä vain heikennämme ihmisrotua. Suomen terveyden- ja sairaudenhoitoa johtaa lähes yksistään lääketeollisuus, jonka intressi on saada itselleen pysyviä asiakkaita ja mahdollisimman paljon ja se ryhmä lisääntyy päivittäin. Suomessa lääkärit koulutetaan vain lääkehoitoihin ja kaikki vaikuttavimmat luontaistuotteet tai Aasian-maiden perinnelääkkeet, ovat meillä leimattuja tai kiellettyjä. Kuitenkin luonnosta löytyisi liki kaikkeen sairauteen lääke.

- Lääketeollisuuden tuotteistakin liki 70% on yritelmiä kopioida perinteisiä luonnonlääkkeistä – yleensä kuitenkin vähemmän onnistuneina, koska kopioivat vaan sitä kasvin oletettua vaikuttava ainesosaa. Eli hiukan sama, jos autoistakin myytäisiin vain moottoreita. Tuotteet ovat kopioituna synteettisiä, patentoitavissa ja helppoja valmistaa, mutta keholle vieraampia kuin luonnontuote. Kun sitten vielä luonnonkasvit leimataan myrkyllisiksi, uskomukseksi tai kielletään liian lääkkeellisenä, niin verrokkiakaan ei lääkkeille ole, joten haitatkin sallitaan paremmin. Muistutan tässä, ettei pidä verrata pula-aikaa tähän päivään, ja lääkehoidoissa on tietenkin paljon tärkeitä ja tehokkaita hoitoja, mutta todella paljon semmoista, jotka ei hyöty/ haitta suhteissa ole paikkaansa ansainnut ja vaihtoehdot päihittäisi ne milloin vain.

Ensin asialle nauretaan, sitten sitä vastustetaan, sitten se on itsestään selvyyttä - Suomi on nyt puolivälissä. Vaihtoehtoisia kehoa tukevia hoitoja halutaan Suomessa vähätellä, mutta ihmisten saadessa niistä kuitenkin apua, niitä on toiset alkaneet verisesti vastustamaan. Vaikka samaan aikaan koululääketiede on joutunut myöntämään tai tekemään itse suuria havaintoja, joita luontaisala on tiennyt jo tuhansia vuosia – kuten ihminen on kokonaisuus ja moni sairaus johtuukin muusta, missä itse vika ilmenee.

- Länsimainen lääketiede onkin kehityksessään joutunut lähentymään paljolti Kiinalaista lääketiedettä, jossa juuri eri elinten tila kertoo ihmisen hyvinvoinnista – niin fyysisellä- kuin mentaalipuolellakin: maksassa asuu kiukku, munuaisissa pelko, sydämessä ilo/ rakkaus, jne. Tällä hetkellä ehkä eniten lääketieteessä on keskustelua herättänyt nämä mielenterveys ongelmat ja että hyvän olon tuottava serotonin-keskus onkin suolisto, eikä suinkaan prosessointi-keskus aivot. Seuraavaksi odotamme sitä oivallusta, että minkälainen suolistoa tuhoava ja sairastuttava voima on juuri erilaisilla synteettisillä lääkekuureilla ja mitä ne aiheuttaa ihmisen terveydelle. Asioiden, saati virheiden myöntäminen on lääketieteessä ollut aina pitkä ja vaikea prosessi, saati eri koulukuntien hyväksyntä. Semmoista hoitomallia ei löydykään, jolle ei Suomen koululääketieteestä löytyisi heti vankat, mutta asiasta tietämättömät vastustajat. Oma tietämättömyys tuo aina ne vahvimmat mielipiteet ja kiellot esiin.

Mitä nopeammin pääsisimme kuitenkin irti tästä suunnattomasta oirehoitomallista, niin sitä parempi – vaikka vaihtoehtoja ei edes olisi. Tämä vaatisi vain asennoitumista, ja mikään bisnes tai yksittäinen oppi ei saisi johtaa sairaanhoitoa. Voisimme tarkastella asiaa myös konkreettisesti: Onko ihmiset oikeasti terveempiä nykyisellä oirehoidolla, kuin vaikka 50 vuotta sitten? Jos niin olisi, miksi sitten tervehtyneempi kansa joutuu lisäämään lääkkeiden kulutusta 3-15% vuosittain, kuten tapahtuu? Lääkityksen tarve on monisatakertaistunut 50 vuoden aikana, kuten myös lääkäreiden tarve tai sairasjonotkin. Keski-iän nousuun eniten vaikuttavat sotien ja pula-ajan poistuminen, nykyinen hyvä ensiapu ja syntyvien kuolemien väheneminen/ pelastaminen. Onhan se eri asia synnyttää sairaalaolosuhteissa kuin saunassa tai peräkammarissa. Nämä seikat nostavat kyllä keski-ikää, mutta on ihan eri asia, että olisimme terveempiä. Myös vanhusten hengissä pitäminen lääkkein ja laittein, lisää virheellistä kuvaa terveemmästä kansasta.

Jos ihmisellä on esim. astma, joka on nykyään hyvin yleinen sairaus (kolmanneksi yleisin), niin oireita lievitetään lääkkein. Kyse on kuitenkin suhteellisen vakavasta ilmiöstä, jos ihmiset ei nykyisin pysty kunnolla hengittämään ilman lääkkeitä. Jos sitten kysyt, mistä tämä astma johtuu? – Sanotaan sen olevan vain perinnöllinen taipumus/ alttius ja siihen on kyllä lääke ja sen kanssa olet “kunnossa”. – Ei ihmisen perimään kuulu tämmöiset alttiudet tai olla allerginen edes siitepölyille – näin vain alati ihmisten terveydentilan heikentyessämme tapahtuu. Miksi olisimme alkaneet “perimään” erilasia sairauksia 50 vuoden aikana? Syyt johtaisivat sylttytehtaalle ja allergioiden oirehoito on niin suuri bisnes, että oikeita syitä tai hoitoja ei vain löydetä, ja jos joku taho hoitaa näitä ihmisiä vielä terveeksi, se halutaan kieltää.

- Nämä astmat ja siitepölyallergiat ovat lisäksi jäävuorenhuippua, mitä on tulossa, kun jo nyt osa ihmisistä on allergisia liki kaikelle: eläimet, kukat, home, savu, hajut, sähkö, ruoat – siis allergisia luonnolle/ elämälle. Sama kaava on käymässä koirille, joita hoidetaan nykyisin ihmisten tavoin. Tässä meidän hyvässä ja tutkitussa terveyden- ja sairaanhoidossa on käymässä niin, että ei ole tuhkarokkoa tai flunssaa kestetä ilman antibioottia, mutta kohta emme voi enää elää tässä maailmassa – ja jos vaikeasti pystymmekin, olemme lisääntyvästi mielenterveyspotilaita.

Tutkimusten mukaan myös sairauspoissaolot ovat pelkästään 2000 luvulla kaksinkertaistuneet. Kela Maksoi 2013 sairauspäivärahakorvauksia 833 miljoonaa, joka oli vielä 2000 liki puolet pienempi summa. Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle, ovat jo n. 3 miljardia/v. THL:stä kuitenkin vuosittain vakuutetaan: “Olemme terveempiä kuin koskaan”.

Joskus saa lukea lehdestä, jossa skeptikkosielu huolestuneena kirjoittaa: “Kuinka luontaispuolella liikkuu suuret rahat”. Kyllä niissä on kuitenkin kyse vain nappikaupasta ja vielä vapaaehtoisesta semmoista. Vuonna 2013 käytettiin Suomessa lääkkeitä 2.8 miljardilla eurolla (lähde:FIMEA). – siis 3.1% enemmän kuin aikaisempana vuonna. Tästäkin summasta voisi ja pitäisi oikealla kehityksellä siirtää 2 miljardia tärkeämpään yhteiskunnalliseen käyttöön, jos alettaisiin hoitaa ihmisiä järkevästi, eikä vain vain oireita. Pelkästään reumalääkkeitä myytiin v. 2014, 113 milj.€, tai diabeteslääkkeitä 71 milj.€. Reumakin on pitkälti elintapasairaus ja luontaisesti ja ruokavalioilla hoidettavissa usein terveeksi, kuten myös 2 tyypin diabeteskin, joille molemmille altistutaan paljon myös nykyisten lääkkeiden ansioista – eli olemme tahtomattamme oravanpyörässä, jossa meitä ja yhteiskuntaa lypsetään: Hajota ja hallitse kaavalla. 

Terveyden- ja sairaudenhoito on suomessa todellisuudessa paljolti suurta huijausta, jota kukaan ei tunnu hallitsevan ja yksittäiset lääkärit ehkä vähiten. Se on yhteiskunnalta karannut mopo, jossa lääketeollisuus ja lääkäriasemat tekevät valtavia voittoja. Meillä on yhteiskunnassa nykyään kalliit tupakanvastaiset kampanjat, joilla ei kuitenkaan käytännössä saada terveyttä juuri millään muotoa, vaan konkursseja ravintola-alalla, rikollisuutta, verorahojen vähenemistä ja ihmisten keskinäistä syyttelyä/ eriarvoisuutta. Meillä pitäisi olla pikemminkin  lääkkeiden vastaista kampanjoita, jos haluamme oikeasti terveyttä ja hyvinvointia. Likaista rahaa on myös terveydenhoidossa paljon, jossa myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL saa lääketeollisuudelta “tutkimusrahana” omansa. Isolla rahalla tehdään paljon tutkimuksia, jolla ohjataan yhteiskuntia. 

On kuitenkin kaksi mallia hoitaa useimpia sairaustiloja: Tässä nykyisessä vallitsevassa mallissa, jota yhteiskunta yksistään rahallisesti tukee: pyritään ensisijaisesti löytämään sairaudelle nimi, eli diagnoosi. Sen jälkeen pyritään sairauden oireita lievittämään kokeilemalla niihin erilaisia kemiallisilla yhdisteitä, joihin jokainen reagoi sitten omalla herkkyydellään. Usein lääkäri arvioi tilan myös parantumattomaksi ja lääkitys olisi pysyvä. Kyseisillä lääkityksillä pyritään “pakottamaan” keho toimimaan halutusti tai korvataan puolustus antibiooteilla tai kortisoneilla. Nämä hoitomallit ovat parhaimmillaan silloin, kun ihminen on vakavassa sairaustilassa – jolloin hyöty-, haittasuhteet tulee useimmin potilaan eduksi. Muutoin ei ole näyttöä, että sairaan kannattaisi hoitaa vain oireita loputtomiin tai syrjäyttää aina oma puolustus kortisoneilla tai antibiooteilla. On paljon myös tutkimusnäyttöä, että nämä kyseiset lääkkeet aiheuttavat lieviäkin sairauksia hoidettaessa kroonisia ja vakaviakin haittoja, kuten allergioita, tulehduskierrettä, maksasairauksia, diabetesta ja syöpiä, jotka kaikki ovat moninkertaistuneet näiden lääkitysten kulta-aikoina. Nämä lisääntyneet sairaudet kuitataan potilaalle johtuvan yleensä perimästä. Siihen lauseeseen loppuu yleensä kansalaisen pohdinta, miksi hän on sairastunut ja alkaa loppuelämän pituinen samba. 

Toinen tapa hoitaa sairaustiloja, olisi tukea kehoa, jolla saadaan kiistatta hyviä tuloksia monissa sairauksissa, eikä haittoja juuri tunneta. On ollutkin vaikea kenenkään väittää, etteikö hyviä tuloksia luontaisemmilla hoidoilla saataisiin, joten on keksitty väittää, että hyvät tulokset johtuisi “uskomuksesta” hoitoja kohtaan – vaikka myös pienet lapset ja eläimet reagoi hoitoihin jopa muita paremmin. Kyseisissä hoidoissa käytetään kehon omia voimavaroja hyväkseen ja yritetään saada keho itse taas parantamaan syntynyttä epäkohtaa.

- Kyseisiä hoitoja ei potilaille yhteiskunta korvaa, koska lääkärit korvaamista ja hoitojen yleistymistä vastustavat ja joita nimittelyillä leimaavat. Hoidot ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti hyväksyttyä ja monissa sairauksissa toimivaa-, turvallista-, kokeneempaa-, halvempaa-, ja myös riskittömämpää hoitoa. Niissä tunnetuin menetelmin(akupunktio, homeopatia, manuaalihoito, mineraali, ravinto…) pyritään normalisoidaan kehon epätasapainossa olevaa tilaa, herättämällä puolustusta, avataan tukoksia, ravitaan, manipuloidaan nikamia. Pyritään siis erikeinoin poistamaan sairaustilan aiheuttajia ja epätasapainoa. Näin sairaustila usein poistuu tarpeettomana ja pysyviä oirelääkityksiä ei tarvita. Nämä olisi monessa vaivassa sitä oikeaa parantamista. Jos taas joku haluaa pitää näistä saatuja tuloksia uskomuksena tai ei usko niihin, se on hänen henkilökohtainen asenne, mutta ei poista hoidoista saatuja hyödyllisiä tosiasioita.

Vakavat sairaustilat ovat ensisijaisesti lääkärinhoitoja, mutta ei niissäkään pitäisi pois sulkea kehoa tukevia hoitoja, saati kieltää niitä ihmisiltä. Onhan se aika ristiriitaista, että kansalainen saa vaikka päättää päivänsä tai sairauden johdosta olla kuolemassa, mutta ei saisi hoitaa itseään halutusti. Sairauksien ja kipujenkin taustalla on usein myös pitkään jatkunut väärä ruokavalio, jonka kartoittaminen on myös oleellinen osa luontaista hoitomallia ja hyvinvointia. Vaikka lääkäri usein sanookin, ettei syömiselläkään ole merkitystä sairauteesi. Tuhansia vuosia on kuitenkin ihmisiä hoidettu ravinnoilla ympäri maailmaa. Perimäksikin väitetytkin sairaudet usein poistuu, kun aletaan hoitamaan ihmistä yksilönä. Näkemyserot alkaa yleensä siitä, kun lääkäri sanoo potilaalle, ettei sairaudestasi voi parantua, kun siihen ei ole keksitty lääkettä. Potilas päätyy sitten myöhemmin terapeutin luokse, joka hoidoillaan saakin hänen vastustuskyvyn heräämään tai kehon takaisin tasapainoon ja potilas paraneekin. Tätä ei kaikki lääkärit sulata ja viha terapeutteja kohtaa kasvaa. Keho kuitenkin parantaa useimmat sairaudet, kun sille annetaan mahdollisuus ja hiukan apua.

Kehossa on kaikki parantumisen alkeet, ja niitä pitäisi ensisijaisesti yrittää hyödyntää: aktivoida, poistaa aiheuttajia ja moni sairaus poistuu tarpeettomana. Jos sairastaminen kestää liian kauan, se voi sairaudesta riippuen rappeuttaa kehoa ja kokonaisvaltainen paraneminen on silloin aina vaikeampaa tai mahdotonta. Siksi kannattaisikin aina etsiä monipuolisia hoitoa mahdollisimman pian, eikä pelkästään lääkitä oireita ja seurata, kuinka sairaus piilevästi etenee ja missä vaiheessa sille löydetään se nimi. Moni sairaus saa myös lääkärikunnalta hyväksynnänkin vasta sitten, kun oireisiin on keksitty lääke – sitä ennen ovat usein luulosairauksia. Ei se ole lääkärin vika, että hänen oppinsa on Suomessa vain patenttilääkeoppi. Ei ole kuitenkaan mitään tutkimusta tai näyttöä, että siitä kannattaisi tehdä pakollinen vaihtoehto tai usein edes ensisijainen.

Terveyden ja sairauden tila on usein kuitenkin hyvin häilyvä, eikä tilanteen korjaamiseen tarvita aina edes suuria tekoja, vaikka oireet olisivat tuskaisat – enkä tarkoita tällä hengenvaarallisia tiloja. Teot ei tarvitse usein olla suuria, vaan oikeita. Keho pyrkii lähtökohtaisesti aina itse korjaamaan syntynyttä epätasapainoa, mutta tarvitsisi toisinaan vain hiukan apua. Vaikka asia tuntuu toisille absurdilta, niin avuksi riittää usein impulssi oikein valitulla homeopatialääkkeellä – koska se vastaa sitä kehon omaa värähtelyä ja toimii herättäjänä tai normalisoijana soluille – jossa sairaus aina viimekädessä on. Tai avataan energiaradan-, eli meridinaalin-, eli länsimaalaisittain hermon “tukos” akupunktiolla, jolloin kipu tulee tarpeettomaksi, kun stagnaatiotila poistuu. Näin hoidettaessa vältettäisiin lukuisia riskialttiita lääkekuureja sekä leikkauksia. Yksilön ruokavalio ja jopa vuoden ajan mukaan syödyt antimet, on usein tärkeä sairauksien ennaltaehkäisijä ja ongelmien poistaja. Ongelmana on kuitenkin se, että nämä toimivat asiat ovat Suomessa “humpuukia”, koska lääkärit koulutetaan vain teollisiin lääkehoitoihin.

Terveyttäminen on pitkälti tasapainottelua ja aktivoimista. Sairaustiloja voidaan kutsua nimillä, esim. vaikka migreeni. Mutta todellisuudessa migreenikin on häiriötila, joka johtuu jostain, joka pitäisi hoitaa niin, että kehossa ei enää kyseinen häiriötila syntyisi. Jos taas hoito peilataan tapahtuvan vain lääkkein, niin silloin ei migreeniäkään pystytä parantamaan, vaan tilanteen aina kumuloituessa, oireita lievitetään lääkkein – joka on enemmänkin lääketeollisuudelle ja lääkäreille hyödyllistä pitkäaikaista hoitoa. Migreenilääkkeistäkin voi taas sairastua uusiin vakaviinkin sairaustiloihin, kuten aivo-, sydäninfarkti, keuhko-arpeumat, raynaudin`n oireyhtymä, tai jos on jonkin elimen heikkous, vaikka piilevänäkin, niin migreenilääkitys voi johtaa kuolemaan – kertoo haittalistat. Minua onkin aina ihmetyttänyt, mistä näissä lääkehoidoissa tulevat sanat vastuullinen- ja turvallinen hoito ja kuka sen vastuun kantaa? Ja vastaavasti, miksi akupunktion tai homeopatian tarjoajat olisivat lääkärikunnan mielestä niitä vastuuttomia?

Voisin tässä ihan vertailla, että jos terapeutti altistaa asiakkaansa vastaaville haittavaikutuksille, kuten lääkehoidoissa tapahtuu, niin kylläpä siitä haloo nousisi: kuinka vastuutonta ja vaarallista hoitoa tämä luontaisala on ja terapeutti olisi pian vankilassa – asiakkaittensa vaaranraatamisesta, vammauttamisista ja mahdollista kuolemista. Mielestäni ihmistä hoidetaan oikein vasta silloin, kun lääkärikään ei saa altistaa hoidoillaan potilastaan uusiin sairauksiin. Lääke ei saisi koskaan altistaa suurempaan vaaraan kuin itse sairaustila on, mutta se on lääkehoidoissa ihan yleistä ja sallittavaa.

Kipu itsessään ei ole sairaus – vaan hälytysmerkki. Kipuunkin on aina jokin syy olemassa, ja keho yrittää kivulla viestittää ongelmasta. Kun vastaanotolleni tulee asiakas, jolla on ongelmana kovat säryt, mutta on ottanut aamulla vahvat särkylääkkeet, on meidän vaikeampi saada tilanne haltuun, koska tärkeä singali on eliminoitu. Kipu on tärkeä mittari, kun etsitään oikeaa hoitoa, eikä turrutettu ihminen myöskään reagoi kovin hyvin hoitoihin. Muut ulkopuoliset esteet hoidon onnistumiselle, on usein meneillään oleva antibiootti-, tai kortisonikuuri. Kehoa tukevissa hoidoissa taas uskomisella tai epäilyllä ei ole juuri muuta vaikutusta, kuin uskovampi noudattaa mahdollisia ohjeita paremmin. Suurin osa minunkin asiakkaistani epäilee aina siihen asti, kunnes oireet selvästi häviää ja monille on vaikea uskoa sitä vielä silloinkaan.

“Parantumattomistakin” sairauksista voi kehoa tukemalla usein parantua, jos parantumattomilla sairauksilla tarkoitetaan esim. allergia, astma, reuma (ei jo vaurioituneita niveliä), selkärankareuma, fibromyalgia, migreeni, haavainen paksusuoli, veranpaine, lapsettomuus, unettomuus, hermostosairaus – kunhan sairaus ei ole rappeuttanut kehoa liikaa tai hoidettava ole jo liian vanha tai heikko. Miksi esim. homeopatia saa monen sairauden parantumaan paremmin kuin oireita vähentävä lääke? Se johtuu siitä, että sairauksien taustalla on usein piilevä tulehdus kehossa ja homeopaattisen lääkkeen omaava värähtely, herättää kehon nyytyneen puolustuksen kyseistä aiheuttajaa kohtaan ja keho aktivoituu taas itse parantamaan. – Se että homeopatiassa ei ole vaikuttavaa kemiallista ainetta, ei poista tätä tosiasiaa. Homeopatia on eräänlaista viestitystä. Eihän puheessakaan ole vaikuttavaa kemiallista ainetta, mutta silti puheella saadaan asioita tapahtumaan.

- Homeopatia toimii eri menetelmin ja se saattaa tuottaa toisille siksi päänvaivaa, ja monille skeptikkomielisille taas eri asioiden vastustus on elämäntapa tai ismi. Homeopatian suurin ongelma on joutua kilpailemaan kaupallisessa tarkoituksessa kehiteltyjen patentoitavien lääkkeiden kanssa, joka on  nykypäivänä mille tahansa tuotteelle tai asialle vaikeaa, jopa mahdotonta. Kaupallisuus kun länsimaissa ohittaa kaikki etiikat ja käytännön tosiasiat.

Vakavat mielenterveysongelmat: psykoosit, –skitsofreniat ei kuulu Suomessa kehoa tukevien hoitojen parantamiskategoriaan – mutta kehoa tukevilla hoidoilla voidaan lähtökohtaisesti tukea kaikkien hyvinvointia ja hoitaa vaikka skitsofreenikon suolistoa tai selkäkipua. Mutta että kiellettäisiin esim. skitsofreenikoiden hoito terapeuttien luona, rajoittaisi se hoitaa mielenterveysongelmaisia sitten lainkaan ja myös heidän ihmisoikeutta. On vaikea hoitaa pelkästään skitsofreenikonkaan selkäkipua niin, ettei se vaikutta positiivisesti myös hänen mieleensä. Ja taas kieltämällä tyystin heidän käyttää haluamiaan hoitoja, olisi se ihmisoikeuskysymys, joka olisi perustuslain vastainen ja ei kai lääkärit ja skeptikot sitä halua rikkoa? Lääkärit myös omassa valassaan lupaavat: Kunnioittaa potilaan tahtoa. – Se on varmaan eniten rikottu vala Suomessa, kun kuuntelee potilaiden kertomuksia tai mediassa joidenkin lääkäreiden halua rajoittaa potilaiden valinnanvaputta. Mitä taas tulee kieltää lapsilta kehoa tukevat hoidot, kuten korvatulehduksissa, vatsavaivoissa, allergioissa tai käytöshäiriöissä, niin mikään ei ole niin toimivaa ja turvallista hoitoa niihin kuin Homeopatia, sanoo asiasta tietämätön sitten mitä tahansa.

Myös syöpäsairailta on haluttu viedä oikeus päättää itse hoidoistaan. Mielestäni syöpä on jo sen luokan sairaus, että siinä pitäisi olla potilaan omavastuuna, että hän hakeutuu useampiin hoitoihin, joilla juuri pyritään vahvistamaan ja normalisoimaan kehon toimintaa, jota taas lääke- ja sädehoidot usein heikentää. Lääketieteellisessä syöpähoidoissa on myös se puute, että niissä ei hoideta syöpäsairaan kehon maaperaa.

- Kun syöpä leikataan, sädetetään, kehon syöpäalttius kuitenkin usein jää kehoon. Siksi varsinkin iäkkäimmillä syöpä todetaan levinneenä 2 vuoden sisällä ja mitään ei ole enää tehtävissä. Tämän 2 vuoden aikana olisi pitänyt hoitaa syövälle otollista maaperää vieraaksi syövälle: ruokavaliolla ja erilaisilla luontaisvalmisteilla – mutta lääkärikunnan periaatteellinen vastakkainasettelu estää nämä yhteistyöt – he jopa kieltävät potilaaltaan kaikki luontaisvalmisteet/ hoidot. Luontaisilla tavoilla on kuitenkin todistetusti parannettu syöpiä kautta historian – miksi se lisämahdollisuus pitäisi ihmisiltä kieltää? Sen tosiasian voisivat myös myöntää, että monet kuolee syöpäsairauksissa hoitojen aiheuttamaan heikentymiseen. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä on liiaksi lääkehoitojen edustajia, eikä siellä tunneta tai uskalleta huomioida hoitoja laajemmin. En tiedä koska herätään, mutta nykyinen lääkkeisiin nojaava malli sairastuttaa kansaa, maksaa aivan liikaa ja saastuttaa meret pysyvästi. Ja missään nimessä ei saa ketään kieltää jatkossakaan hoitamasta itseään halutusti. Kyllä vaihtoehtoisissa hoidoissa käyvät asiakkaat ovat keskivertoisesti tyytyväisempiä hakemaansa apuun kuin lääkärissä käyvät ja se voi joitain ärsyttää, mutta se ei saa olla motiivi kieltää ihmisiltä valinnanvapautta.

Luontaisempiin hoitoihin päätynyt on tehnyt sen yleensä suositusten perusteella – usein epäonnistuneiden lääkekuurien tai leikkauksien jälkeen. Suurin osa sairauksista olisi kuitenkin näillä luonnollisilla keinoilla hoidettavissa jo sairauden alkuvaiheessa, ilman antibioottia tai pysyväksi tarkoitettua oirelääkitystä. Moni sairaus paranisi myös itsestäänkin paremmin kuin niihin määrätyillä kemiallisilla lääkkeillä. Ihmisiä sairastuu nuhan kaltaisten sairauksien hoidoista usein pysyvästi (tulehduskierre, allergia, krooninen väsymys, suolistosairaus, diabetes…), ja saavat mahdollisesti loppuiän sairauskierteen.

Suomi säästäisi terveyden- ja sairaudenhoidossa myös satoja miljoonia vuodessa, kunhan vain järkeistäisi hoitoja. Nykyisessä antibiootti-, särky-, mielialalääke ja potilas takaisin jonottamaan uutta lääkäriaikaa, ei ole mitään järkeä, vaan on ennemminkin yhteiskunnan rahojen tuhlausta, vesistöjen saastuttamista ja ihmislajin heikentämistä.

Luontaispuolella ei ole ollut myöskään järjestelmällistä liittoa tai johtoa, joka julkisesti ajaisi ja puolustaisi terapeuttien tai heidän asiakkaiden oikeuksia, kuten monissa muissa ammatti- tai etnisissä liitoissa toimitaan. Media myös pelkää lääkärikunnan ja skeptikoiden reaktiota, jos antavat luontaishoidoille palstatilaa. Nykyisin (2014) kylläkin Suomen Terveysjärjestö pj. Merja Lindström, on päässyt jo TV:ssä luontaishoitoja hiukan puolustamassa – kylläkin keskusteluissa, joissa on alkujaan skeptikot halunneet tulla kertomaan omia mielipiteitä, ja muodollisesti on paikalle tarvittu pyytää luontaispuolen edustaja. Mutta Merjan puheenvuorot silloinkin katkaisi A-studio ohjelmassa skeptinen nuori toimittaja Jaakko Loikkanen.

- Ylellä on paljon skeptikoita, kuten politiikan-toimittaja Sanna Ukkola, joka arvostelee blogeissaan huuhaa-toimijoita hörhöiksi ja tuomitsee jyrkästi mm. Ilta-Sanomat, kun antoivat palstatilaa syöpäsairaan Hunks-tanssija Jani kokin kertoa omasta tavastaan hoitaa luontaisesti syöpäänsä. Yle:n toimittaja haluaa henkilökohtaisella näkemyksensä perusteella rajoittaa jopa ihmisten sananvapautta kertoa valinnoistaan, ja se on todella huolestuttava ilmiö. Ja olihan Ylellä pitkään ajankohtaisten ohjelmien toimittajana Skepsis ry:n perustaja Matti Virtanen.

Kyseenalaistaminen on usein tervettä ja osin toimittajankin työtä, mutta mielestäni toimittajat ei saisi suuntautua tämmöisiin ismeihin – ja skeptikon tunnistaa aina hänen käyttämistään sanamuodoista toisia kohtaan: “uskomus, huuhaa, puoskarointi, hörhöt” tai halu kieltää ihmisiltä sanan- tai valinnanvapaus. Mielestäni myös toimittajien pitäisi ottaa asioista ensin selvää ja sitten vasta kirjoittaa. Myöskään ihmisten halveksiminen, pilkkaaminen, syyttäminen oman olettamisen pohjalta, ei kuulu toimittajan tai varsinkaan verorahoilla toimivan Ylen etiikkaan. Tervetuloa vaan Ylen toimittajienkin tutustumaan eri hoitoihin. Yleensä kuitenkaan skeptikoksi suuntautunut ihminen ei halua oikeasti tutustua vainonsa kohteeseen, koska se voisi viedä pohjan aatteeltaan. 

Vanhat julkkis-skeptikot (Myllykangas, Lauerma), ovatkin jo mediassa jokseenkin kuluneet mielipiteineen, joten on saatu uusi: kirjailija, filosofian tohtori koiran genetiikasta/ Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Tiina Raevaara, joka juuri näissä Ylen ja MTV:n ohjelmissa arvosteli luontaishoitoja, joihin hän ei ole mitenkään perehtynyt tai tiedä niistä mitään. Itselläni tuli tätä nuorta tohtoria TV:ssä katsellessa mieleen, että kukahan hänetkin on manipuloinut näihin skeptikkokekkereihin, jonka johdosta hän menettää vain uskottavuuttansa. Näissä kiihkoilussa menee helposti tohtorin arvovaltaa hukkaan, kun arvostelee itselleen tuntemattomista asioista ja kansastakin vain pieni osa on varauksetta hänen kanssaan samaa mieltä.

Raevaara on väitellyt tohtoriksi Koirien genetiikasta, joka ei mielestäni tuo asiantuntevuutta vaihtoehtoihoihoihin. Mutta koirien käyttöä esim. koe-eläiminä, hänen väitöstyönsä varmaankin tukee. 

Skeptikko Raevaaraa on usein Ylellä vieraana, vaikka hän onkin kansalle liki tuntematon. Hän on 2015 alussa päässyt pienen ajan sisällä Ylen lähes kaikkiin suosikki ohjelmiin: A-studio, aamu tv, uutisvuoto, puoli seitsemän, prosak- proosaklubi, Efter Nio, tuomitsemaan luontaishoitoja tai mainostamaan kirjaansa. 99% suomalaisista kuitenkin kysyy, kuka on tämä Raevaara ja mitä hän tekee näissä suosikki ohjelmissa, jossa yleensä vierailee tunnettuja tai asiantuntijoita? Voisikin kysyä, miksi Yle suosii kansalaisia pilkkaavan järjestön puheenjohtajan kertoa ohjelmissaan aatteestaan ja mainostaa kirjaansa?  

- Skeptikot ovat kuitenkin näissä: “luontaishoidot on tutkimatonta, humpuukia tai uskomusta” mielipiteissään täysin väärässä. Sen todistaa hoitojen vuosisatojen käyttöhistoria: lukuisat tietokannat, kirjallisuus, WHO hoitoja tukevat suositukset ja eritoten juuri käytännönnäyttö, jolla voidaan osoittaa niiden terveyttä edistävä vaikutus. Mutta ei taas skeptikoiden arvostamissa hiiri- tai kaksoissokkotutkimuksella voi tutkia yksilöhoitoa, jossa kriteerien mukaan valitaan sadoista valmisteista yksilölle lääke. Se olisi vähän sama, jos maistatetaan ihmisille mämmiä ja maksalaatikkoa ja sen perusteella määritettään, onko ruoka yleisesti hyvää.

Miksi sitten täysin tietämättömät tahot, joilla on aivan muun alan koulutus, voivat puhua asiantuntevasti teoreettista potaskaa mediassa? Tämä onkin ainoaa aluetta Suomessa, jossa  näin voidaan toimia. Ei missään muissa asioissa päästetä mediaan maallikoita hokemaan alati mantroja muiden ammattikuntien haitaksi.

Skeptikko on aina myös fundamentalisti, eli yhden opin (yleensä rahalla patentoidun opin) fanaattinen puolustaja, ja heillä on aina myös se tuomittava kohde ja asiasta ei neuvotella asenne. Määrätyillä ihmisillä on aina pakottava tarve johonkin ismiin, mutta skeptikoksi ei saisi suuntautua: lääkäri, tuomari tai toimittajakaan, koska heillä on usein yhteiskunnallista asemaa, päätösvaltaa, palstatilaa ja saattavat toimia puolueettomina neuvonantajina oikeudenkäynneissä – jolloin heidän kiivaat tuntemukset eri ryhmiä kohtaan, vaikuttavat helposti heidän arvioihin, lausuntoihin tai päätöksiin.

Skeptikoiden ideologia kun perustuu pitkälti kaupallisemman tieteen ehdottomuus ja halu tuomita toisia, kun taas realistin, joksi itseni luen ja johon ainakin toimittajien pitäisi lukeutua, olisi juuri kyseenalaistaa lääketeollisuuden itsensä tutkittua “tiedettä”- vai usein vain haitallista bisnestä?

Ei ihmisille voi kauaa yrittää myydä valoa säkissä, jos sähköt on poikki. Jos asiat olisivat kuten skeptikot väittävät, niin ei näitä vaihtoehtohoitomenetelmiä enää edes olisi, eikä niitä kukaan edes tarvitsisi.

- Terapeutin luokse mennään yleensä kokemusperäisen suosituksen perusteella, kun taas lääkkeitä myydään väittämillä, kampanjoilla, ja TV animaatioilla. Ei myöskään “lääketiede” ole useinkaan sen enempää tiedettä, vaan teollisuutta, jossa isolla rahalla luodaan tuotteita markkinoille tai lasketaan esim. kolesterolin viitearvoja, jotta lääkkeitä menisi useammille. – Eihän meillä ole myöskään kahvitiedettä, tupakkatiedettä, tai autotiedettä. Tiede on muutoinkin usein nykyhetkessä olettamista, arvelua tai yhdessä sovittua teoriaa, kun parempaa ei tiedetä tai haluta – oli kyse sitten avaruus-tieteestä, Darwinin-opeista, lääketieteestä tai vaikka eläintieteestä. Jos tiedettä alkaa varauksetta palvomaan, olet ennemmin tai myöhemmin aina väärässä ja lääketieteessä vielä suhteellisen nopeasti.

- Olen aika vakuuttunut, että skeptikotkaan eivät edes tiedosta olevansa itsekin suuren höynäytyksen uhreja – uskomalla “tutkittuun” pilleriin kuin vuoreen – mutta miksi he ovat niin fanaattisia sen puolesta? –Epäilen syyn olevan siinä, että kun ihmisillä on aina ollut tarve uskoa johonkin ja myös tuomita eritavoin ajattelevia, ja lääketiede on monelle modernimpi usko kuluneille jumalopeille. Ihmisillä on myös tarve kuulua johonkin “parempaan ja viisaampaan” kollegioon ja pilkata “tyhmempiä”. Tätä noitarovio-hommailua on ollut iät ajat ja sallitut menetelmät vain muuttuvat, mutta ihminen ei.   

Oikeat ongelmat ja niihin ratkaisu jää usein näissä media-keskusteluissa sivuseikaksi. Usein homeopatialla omasta tai lapsensa kroonisesta tulehduskierteestä eroon päässyt asiakkaani kysyykin ihmettelevän vihaisena: ”Miksei näistä hoidoista kerrota missään tai käytetä yleisemmin?”  –Asiakas kun löytää hoidot usein sattumalta satunnaisen vihjeen perusteella ja sai mielestään oikean avun vasta monien turhien kärsimysten jälkeen.

Miksei niitä sitten käytetä yleisemmin, onkin tärkeä ja yhteiskunnallinen kysymys? Parin vuoden antibioottikierre on usein turhauttanut ja sairastuttanut potilaan pysyvästi ja vienyt uskon koko sairaanhoitoon. Kun apu sitten löytyykin nopeasti vaikuttavasta ja haitattomasta homeopatiasta, niin ei sitä pieni ihminen ymmärrä, miksi ihmisiä lääkitään terveysasemilla sairaiksi? Ihmiset menevät nykyisin myös liian helposti lääkäriin. Lääkäri lääkitsee potilaansa usein sen johdosta, kun potilas on kerran vastaanotolle tullut, ja lääkkeettömästä potilaasta vastuu jäisi lääkärille, eikä muuta hoitoa kunnallinen lääkäri saa käyttää. Sekin on hölmöläisten hommaa, että kunnallinen lääkäri ei saa edustaa muita hoitoja, mutta hän ei saa edes vihajata potilaalleen kokeilemaan muita hoitotapoja – vaikka tietäisi niiden olevan potilaan eduksi.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään luotettavaa “lääketutkimusta”. Salainen laboratoriotutkimus hiirillä, josta tutkijafirman itsensä toimittava raportti, kokeilu pienellä ihmisryhmällä ja valmisteelle kallis rekisteröinti, on todellisuudessa se lääketieteen tutkittu hoito. Tämä keplotteluksikin usein paljastunut tutkimusmalli ja rekisteröinti, saavutetaan aina isolla rahalla. Isolla rahalla saavutetaan myös protokolla ja lääkäreille mahdollisuuden ”määrätä” kyseisiä lääkkeitä yksinoikeutettuna hoitona, jossa mahdollisissa haitoissa vastuu siirtyy lääkkeen valmistajalta ja lääkkeen määrääjältäkin: yksistään käyttäjälle.

- Se onkin sitä suurinta uskomusta tai väittämää, että lääkehoito kaikkeen voisi ainoastaan auttaa tai sitten ei mikään. Sitä on Länsimaissa ja eritoten Suomessa iskostettu ihmisten mieliin vahvasti ja moni onkin ihan varma, että niin olisi. Jokainen Lääkäri, Tutkija, Professori, joka perehtyy varauksetta kehoa tukeviin hoitoihin: todistaa ne toimiviksi moniin sairaustiloihin. Niin on tehnyt myös Maailmanterveysjärjestö WHO, EU ja moni länsivaltion terveydenhoito – Aasian maista puhumattakaan.

Länsimaalainen lääketiede kehitti omat lääkehoidot ja leikkaukset, mutta ei ottanut tosissaan näitä ikivanhoja Aasialaisia tutkimus-, hoitomenetelmiä. Jos perehtyy näihin oikeasti, kuten jokaisen lääkärinkin pitäisi, niin oppisivat laajemman katsonnan, että sairaus on muutakin kuin särky jossain. Syy kohteen särkyyn tai tulehdukseen johtuu usein jostain muusta, missä oire on – siksi vain kohteen hoitaminen, vaikka sitten millä tahansa, ei usein paranna sairautta. – Särky polvessa voi johtua munuaisista, kipeä alaselkä/ välilevy-pullistuma paksusuolesta, päänsärky sapesta, hartiajumi ohutsuolesta, lihasrappeuma maksasta, jne. Kaltaiset oireet voi johtua myös jostakin muusta elimestä ja se pitäisi aina ennen hoitoa kartoittaa ja hoitaa myös sitä syytä.

- Oikean elimen tai järjestelmän oikeahoito, poistaa oireet usein välittömästi. Verikokeet, joista lääkäri sairauksia etsii, ei nämä elinten funktionaaliset ongelmat näy, ja kipuileva ihminen todetaan usein muuten terveeksi, mutta vika on korvien välissä ja se on mielialalääkkeen paikka. Varsinainen sairaus diagnosoidaan usein sitten myöhemmin, kun elin tai hermo on rappeutunut epäharmoniasta tarpeeksi ja muutokset ovat silmin nähtävissä. Silloin länsimainen lääkäri tuntee onnistuneensa ja potilas on helpottunut, kun sairaudelle löytyi nimi. Täytyy välillä ihmetellä, miten vähään on ihmiset tyytyväisiä useissa hoitotuloksissa.

Oireiden hoitaminen vain lääkkeillä, on usein väliaikaisen helpotuksen lisäksi jopa tilanteen pahentamista, jos lääkkeillä rasitetaan sairauden todellista fokusta entisestään. Siksi olisikin tärkeä tuntea näitä vanhoja tieteitä, joissa nämä asiat on tiedostettu kokemusperäisesti jo kautta-aikojen- vaikka terminologia olisikin erilaista.  

Koskaan ei ole myöskään tehty tutkimusta, että synteettinen lääkitys tai leikkaus olisi edes yleisesti parempi hoitomuoto, kuin hoitaa jotenkin muutoin. Joissain sairauksissa lääke tai leikkaus on paras ratkaisu, mutta loppujen lopuksi aika harvassa – Jos vaihtoehtona olisi kehoa tukevat hoidot, syiden poistaminen, ruokavaliot ja varsinkin sairauksien alkuvaiheessa, niin moni sairaus jäisi kokonaan puhkeamatta.

Vakavatkin sairaudet alkavat usein pienestä ongelmista/ oireista, jotka hoitamatta syitä sitten kroonistuu ja saavat paljon myöhemmin sitten diagnoosin – vaikka MS–tauti. Tällöin sairaus on jo aika pitkällä ja jos ei silloinkaan hoideta ongelman ydintä ja ihmistä kokonaisvaltaisesti, niin sairaus vain etenee omaa tahtiaan ja on ns. parantumaton sairaus, johon ei sitten myöhemmässä vaiheessa enää pure mikään. Kun keho on tarpeeksi kauan sairaustilassa, se ei enää yritä tai jaksa alkaa parantumaan, vaan hyväksyy tilanteen, passivoituu tai saattaa toimia tietämättään itseään vastaan. Tapaturmat, kohtaukset, tartuntataudit on sitten taas eri asia.

Keho tekee ihmeitä, kun sitä autetaan oikein. Se tiedetään, että keho parantaa meidät monesta, myös siitä isosta leikkausoperaatiostakin tai auttaa kestämään aikansa niitä oireita poistavia lääkkeitäkin. Miksi sitten kehon oman järjestelmän avittaminen tai syiden poistaminen sairauksissa on Suomessa “väärää hoitoa” – monista hyvistä tuloksista huolimatta? Syy on pitkälti lääketeollisuuden kaupallinen intressi ja Suomen yksipuolinen lääkärikoulutus – joka on liikaa symbioosissa tämän lääketeollisuuden kanssa.

Lääketehtaat ottavat huomaansa jo lääkäriopiskelijat ja professorit varoittavat tulevia lääkäreitä “vääräoppisuudesta”. Lääkäriksi valmistunut tunteekin vain synteettiset lääkehoidot, mutta toimii usein potilailleen kuin mediassakin “asiantuntijoina” kaikkien hoitojen suhteen. Tämä on kuitenkin täysin virheellistä tiedottamista.

Koskaan ei pidä yleistää, ja ei tietenkään kaikki lääkärit ole lääketeollisuuden myyntimiehiä, ja kehoa tukevien hoitojen vähättelijöitä, mutta niitä tuntuu olevan Suomessa vielä paljon. En kirjoita tässä myöskään niistä monista hyödyllisistä ja vakavien sairauksien hoidoista, joista kunnia lääkäreille ja sairaaloille kuuluu ja joita kukin joskus tarvitsee. Itsekin menen tarvittaessa lääkäriin ja käy lääkäreitä ja sairaanhoitajia minunkin vastaanotolla, mutta ei kehoa tukevien hoitojen ja lääkärin edustaman allopatian pitäisikään pois sulkea toisiaan.

Kun katsoo tilastoa tai arviota yllättävistä kuolemista, sairastumista, haitoista, niin lääkäri on kuitenkin ylivoimaisesti vaarallisin paikka Suomessa. Lääkäreiden edustamille hoitovirheille jää vaarallisuudessa tilastojen mukaan toiseksi: liikenneliikenneonnettomuudet, itsemurhat, myrkytykset, putoamiset ja hukkumiset yhteensäkin. Lääkärikunta, joka johtaa tilastoja vammauttamisessa ja kuolemissa, on kuitenkin alati arvostelemassa luontaisempia hoitomalleja ja terapeutteja vastuuttomiksi ja eritavoin vaaralliseksi valinnoiksi, joita pitäisi jotenkin rajata ja lisätä samalla näitä lääkehoitoja. Tämä toistuva epäkohta sai minut terapeuttina ja tarttumaan tähän näppäimistöön ja avaamaan tämän kotisivun 2007 vastakritiikille, koska jossain pitäisi se raja mennä, mihin huonoa omaatuntoa osa lääkäreistä/ skeptikot purkaa.

- Kaikki tietävät myös, että mikään hoitomuoto ei ole niin haittavaikutuksellista, orjuuttavaa tai saastuttavaa kuin tämä länsimaalainen lääkitysmalli, jolle Suomessa halutaan joidenkin toiveesta entistä suurempaa yksinoikeutta, jopa pakkokäyttöä. Halutaanko oikeat ongelmat myöntää nyt ja alkaa muuttaa hoitosuosituksia, vai joskus myöhemmin, on paljolti politiikkojen asia. – Lääkärit ei muutokseen kykene, koska ovat lääketeollisuuden ohjeistuksessa. Satoja miljoonia verorahoja menee vuosittain täysin turhiin kalliisiin hoitoihin ja niiden aiheuttamiin jälkitiloihin ja tilanne vain kroonistuu entisestään. Hyvien hoitojen varjolla tehdään paljon sutta.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) käydään usein kuitenkin julkisuudessa sanomassa, että ihmiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan. En tiedä, miten THL terveyttä mittaa, mutta sairasjonot ovat pidemmät kuin koskaan, lääkäreitä on enemmän kuin koskaan – eivätkä edes riitä, lääkkeitäkin syödään enemmän kuin koskaan ja kulutus vain nousee. Tilastollisesti jo lähes joka perheessä yksi syö masennuslääkettäkin, joka on ennen kuulumatonta ja osa niistäkin syöjistä on lapsia. Tässähän pitäisi THL:n painaa jo paniikkinappulaa, mutta ei, THL on osa tätä kompleksia, joka saa myös lääketeollisuudelta miljoonia “tutkimusrahaa”. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka: “Lääkeyhtiöiden rahoitus heikentää THL:n luotettavuutta”.

Sekin jo tiedetään, että mikään muu hoito tai lääkitys ei ole myöskään taloudellisesti niin kallista, korruptoitunutta, tutkimustuloksia vääristelevää tai vastuutonta, kun tämä nykyinen virallinen lääkehoito. Ja vastuuttomalla tarkoitan sitä, että protokollan suojassa lääkäri tai kukaan muukaan ei ole käytännössä vastuussa juuri mistään, mikä liittyy lääketieteellisiin hoitoihin ja niistä aiheutuviin haittoihin. Lääke usein “määrätään” ja sanotaan, että sitä on nyt pakko syödä, mutta jos lääkkeestä aiheutuu haittoja, oletkin ne itse suuhusi laittanut. Vastuu tai vastuullinen hoito lääketieteessä on enemmänkin sitä uskomusta ja minulle voi kyllä oikaista jamsa(et)elisanet.fi, jos joku tietää lääkehoidoissa vastuun kantajan.

Vastuusta vielä sen verran, että toisin kun lääkäri antaa usein ymmärtää, niin terapeutti on kyllä kansalaisen tavoin vastuussa, jos aiheuttaa toiselle vamman tai kuoleman. Luontaishoidot eivät myöskään aiheuta luonnonmuutoksia, heikennä käyttäjän vastustuskykyä, muuta bakteerikantoja tai lajien fysiologiaa, kuten lääkkeet todistetusti tekevät. Käytännössä kuitenkin kehoa tukevat hoidot auttavat parantumaan useimmista sairaustiloista – eikä sitä kai kukaan tunnut kieltävänkään, vaan paraneminen tapahtuisi jotenkin väärästä syystä tai hoidon antaja on saanut väärän koulutuksen.

Länsimaisessa lääketieteessä, jota voisi kutsua myös kaupalliseksi lääketieteeksi, sorrutaan paljon myös Opportunismiin, eli sairastunut ihminen saadaan pelottelun myötä käyttämään lääkkeitä, joiden haitta tai riski on usein sairautta suurempi. Pelottelu onkin lääketieteessä usein se vallitsevin argumentti ja pelottelu koskee aina lääkkeettömyyttä, vaikka harva sairaus on oikeasti vaarallinen. Usein kuitenkin lääke – varsinkin pitkään käytettynä tai niiden yhteisvaikutus, voi olla vaarallisempi kuin itse sairaus. Se että Länsimainen lääketiede on hoitanut monia sairauksia ja epidemioita pois menetyksellisesti, ei anna perusteita syöttää lääkkeitä nykyiseen malliin ja nykyisin perustein. 

Suomessa (maailman sairaimmassa länsimaassa) uppoudutaankin aivan liikaa yhteen hoitotapaan ja liikalääkitsemiseen. Ihmiset tulevat näiden lääkekuurien myötä vain enemmän riippuvaiseksi lääkkeille ja nykyisin jo useampi lapsikin tarvitsee pysyvät lääkkeet, että voi oleilla luonnossa. Eikä näissä ole kyse suinkaan perinnöllisestä sairaudesta, tai siitä, että ihmiset peseytyisi liikaa. Uskon että kyse on enemmänkin liikalääkityksellä heikennetystä ihmislajista, joille aiheutettu heikkous siirtyy osin perimässä seuraavalle ja taas uuden tulokkaan heikentäminen alkaa massarokotteilla ja antibiooteilla.

Antibiootit ja rokotteet ovat hienoja keksintöjä, mutta niitä käytetään bisneksen takia liikaa ja ovat kääntyneet jo itseään vastaan. Uskon, että antibiooteilla on aiheutettu maailman laajuisesti jo enemmän pysyvää haittaa kuin mitä hyötyä niistä on saatu. Sitä ei vain vielä haluta myöntää, mikä pommi luonnossa muhii. Oma vastustuskyky ei myöskään kehity, jos se aina sivuutetaan lääkkein, jolloin sen toiminta voi myös muuttua ja jatkossa reagoida täysin vääriin asioihin, kuten hengitystietulehduksilla siitepölylle – ja tälle elämän edellytyksen omaavalle pölylle, ei kenenkään pitäisi olla allerginen.

Jos ihminen alkaa olla allerginen luonnolle: kukille, pensaille, eläimille, homeille, kohta toisillemme, niin jotain on mennyt pahasti pieleen. Voiko se siis olla sattumaa, että samaan aikaan kun on alettu massa-rokottamaan ja syöttämään tihenevään tahtiin antibiootteja, on tultu kaikelle allergiseksi?

Tiede ja varsinkin lääketiede on totuutta vain toistaiseksi. Väitän että jo 30 vuoden päästä näistä nykyisestä synteettisistä lääkityksistä, ei ole käytössä paljoakaan ja nykyhistoriankin tapaan näitä nykyhoitoja kauhistellaan haitallisuudesta, luonnon saastumisesta/ mullistamisesta ja kun ovat olleet parhaimmillaankin vain riskialtista oirehoitoa. Tulevaisuudessa, jos kaupallisuus ei ole enää tärkein mittari, tulevat nämä nykylääkeopin parjaamat vaihtoehtoisemmat hoidot: yksilöidyt ruokavaliot, akupunktiot, homeopatiat, eli soluja ja hermostoa normalisoivat hoidot yleistymään ensisijaisiksi hoidoksi, lukuisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

- Hoitojen nimet ja tarjontatavat varmaan jatkossa muuttuvat ja uudet versiot tai laitteet, ovat sitten suuria keksintöjä. Hoidon lopputulos tulee olemaan sama, eli ihmisen elektromagneettisten solujen normalisointi samoilla värähtelyillä kuin nyt homeopatiavalmisteet sisältävät.Ihmisen hermoja eli meidän sähköjohtoja eli meridinaaleja aktivoidaan mahdollisesti myöhemmin akupunktioneulan korvaavilla laiteilla tai hermoihin syötetyillä taajuuksilla. Ihminen tuottaa jatkuvasti 100- 2000 wattia – riippuen onko paikallaan vai kovassa rasituksessa. (Watti energiateho) – Tiedoksi vain niille, jotka oudoksuvat energiahoitoja.

Saksa, jossa luontaisemmat hoidot ovat arkipäivää, kävi aikoinaan arvostettu lastenlääkäri Arvo Ylppö hakemassa loogisen ajattelun oppinsa. Mutta nykyään Ylpön tyyppinen ajattelu kaikkea kohtuudella ja oikein syömällä terveeksi, on Suomessa kadonnut. – Tämmöinen lääkäri katsotaan nykyään puoskariksi. Sairaanhoito ja ennaltaehkäisy on vaihtunut liikaan medikalisoitumiseen, jossa lääkäri on kuitenkin usein ihan yhtä pihalla lääkityksen vaikutuksista kuin potilaskin, mutta silti muuhun hoitoon ei saisi luottaa. Nykyisin ei olekaan tärkeää, miten kansalainen voi, vaan että hän syö lääkkeitä.

Vallitsevan tilanteen johdosta, monet käyvät luontaishoitajan luona salaa – koska pelkäävät kertoa vaihtoehdoista lääkärilleen tai siitä, etteivät halunneet tai kyenneet haittojen ilmentyessä syödä enää niitä lääkkeitä. Lääkäri voi joutua ihmettelemään kontrollikäynnillä potilaansa outoa parantumista, kun hänen määräämät oirelääkkeet ei pitänyt parantaa sairautta, vaan hillitä oireita ja potilas onkin nyt parantunut. Ja tässä tapahtuu usein se potilaan yksityisyyttä ja valinnanvapautta rajoittava virhe, jos potilas kertoo lääkärilleen käyneensä hoidossa myös toisaalla esim. homopaatin luona. – Siitä lääkäri usein tulistuu ja saattaa alkaa haukkumaan potilasta ja hänen valintojaan uskomukseksi ja vastuuttomiksi, vaikka potilas olisi niiden johdosta terve ja tyytyväinen.

- Itse en kiellä, mutta en suosikaan asiakasta kertomaan saamistaan kehoa tukevista hoidoista lääkärilleen, koska olla kertomatta, potilaalla säilyy varmemmin välit jatkossa myös lääkäriin. Lääkäri kirjoittaa aina potilasrekisteriin kuulemansa potilaan “uskomushoito” käynnit, jossa ne näkyy kaikille kuin rikosrekisteri, joka vähentää potilaan ja lääkärien yhteistyötä jatkossa. Potilasta kun ei näiden valintojensa johdosta tarvitse ottaa enää tosissaan, vaan nähdä jopa sairaudet potilaan omana valintana.

Tässä korostuu myös yksi epärelevanttius, kun sanotaan vaihtoehtohoitoja “uskomushoidoiksi” , eli vaikutukseltaan tyhjäksi. Mutta jos “uskomushoitoja” käyttävä sairastaa jotakin, niin halutaan mieluusti nähdä, että “uskomushoidot” aiheuttaa tai pahentaa sairautta.  

Yhteiskunnan pitäisi järjestää puolueeton tutkimus kehoa tukevien hoitojen vaikutuksista, jos ei muun maailman esimerkkiä tai kansalaisten palautetta haluta huomioida. Käytännössä kuitenkin tästä nykyisestä synteettisestä lääkitysmallista ehkä 20% voisi olla perusteltua ja oikeasti hyödyllistä. Laajan lääketieteellisen tutkimuksen mukaan kylläkin vaan 13%. – Loput laajan tutkimuksen mukaan on: osin hyödyllistä, oireiden lievitystä, turhia lääkekuureja tai pelkästään haitallisia.

Jos suomalaisen lääkärikoulutukseen kuuluisi Keskieurooppalaiseen tapaan esim. homeopatian perusteet, niin lääkäri hyväksyisi jo paremmin, miksi potilas parantui homeopatialla, eikä tarvitsisikaan enää muuta lääkettä. Näin lääkäri voisi itsekin hoitaa, ainakin joitain sairauksia vaihtoehtoisemmin kuin nyt.

Myrkytymme myös lääkkeistä, joita emme edes käytä. Saamme päivittäin jo ruoan ja veden mukana hiukan masennus-, tulehdus-, hormoni ja monia muita lääkkeitä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan juomavedestä löytyi 56 eri lääkettä – ja pitoisuudet lisääntyy joka päivä. Käyttämätöntä lääkettä ei saisi koskaan heittää roskakoriin, vaan se pitää palauttaa apteekkiin, josta ongelmajätelaitokselle, on nykyinen neuvo. Mutta apteekin pitäisi ottaa myös lääkkeen käyttäjän pullotettu virtsa vaihdossa, kun resepti uusitaan. Lääkkeitä ei pysty puhdistuslaitokset virtsatusta jätevedestä poistamaan vaan ne menee meriin, pohjavesiin ja siten myös ruokapöytään. Oma lukunsa on sitten lääkkeiden valmistuksessa tulevat saasteet, sekä tietysti eettinen puoli, kun miljoonat koe-eläimet kokevat päivittäin tuskaisan kuoleman. Synteettiset lääkkeet luonnossa tulee olemaan yksi merkittävimmistä luonnon mullistajista. Ja kun suurin osa lääkkeistä valmistetaan ja syödään turhaan, niin voisi kysyä, miksi? Edes sodat ei saa semmoisia haittoja aikaan kuin lääketeollisuus.

Jos tästä nykyisestä massalääkityksestä olisi edes hyötyä ihmisten hyvinvoinnille tai se pidentäisi arvokkaasti ihmisikää, olisi se silti suuri moraalinen kysymys seuraavia sukupolvia ja luontoa kohtaan. Tai jos näillä lääkityksillä saadaan sitä ”tärkeää” keski-ikää nousemaan hiukan vain siten, että huonokuntoiset vanhukset elävät lääkkeiden johdosta muumioituneena hetken kauemmin, niin ei sekään luo perusteita tällä kalliille saastuttamisongelmalle.

Se on myös ihmetystä herättävä epäkohta, kun 90% suomalaisista on sitä mieltä, että vanhuksia lääkitään aivan liikaa ja se on epäeettinen, kallis ja pelottavakin ongelma – sille ei kuitenkaan tehdä tai voida mitään. Lääkärit ovat monille kuin diktaattoreita, joille ei varsinkaan ikäihminen voi mitään ja moni pelkääkin joutua vanhana vaippamuumioksi. Vanhukset ovat lääketeollisuudelle kullan arvoisia tahdosta riippumattomia asiakkaita. Niissä usein vielä yhteiskunta korvaa lääkityksen, joten se ei jää siitäkään kiinni.

- Monen vanhuksen sairaselämä alkaakin verikokeesta, jossa ilmenee, että arvot on eri kuin nuorella ja tarvitsee pikaisesti useita lääkkeitä. Lääkityksen myötä moni vanhus näyttääkin sitten sairaalta ja saa uusia oireita, joita koitetaan hoitaa sitten toisella lääkkeellä, jne. Moninaisten lääkityksien myötä tulleet uudet oireet, kuten: väsymys, muistiongelmat, kaatuilut, kipeät jalat, kuiva yskä… lukevat usein jo siinä lääkehaittalistalla. Oireiden sanotaan kuitenkin kuuluvan vanhuuteen tai ei tiedetä mistä johtuu. Mihin tarvitaan ja kestääkö yhteiskunta tämmöistä vanhusten kallista ylilääkitsemistä, joka on jostain muusta myös pois, kuten: sosiaalituesta, homekoulujen korjaamisista, nuorten psykiatrisista ongelmien hoidoista, työkuntoisten sairaanhoidosta, jne?

Vanhukset ja lapset kärsivät turhista lääkkeistä ja –haitoista eniten. Vanhus on vanhuutta, ei sairautta. Korvatulehdus ei johdu koskaan siitä, että elimistössä olisi liian vähän antibioottia, vaan yleensä siitä, että tiehyissä on tilapäisesti liikaa limaa, juomana liikaa maitoa ja vastustuskyky tekee kehitystään – jota sitten  antibiootilla heikennetään entisestään. Yleistyneet korvatulehduskierteetkin loppuvat silloin, kun lopetetaan antibioottien käyttö niiden hoitoina – tiedän sen lukuisia korvatulehduksia terveeksi hoitaneena. Antibiootit altistavat myös tutkitusti 5x suuremmalle tulehduskierteelle, kun ennen kuuria ja silti niitä syötetään. Suomeen pitäisikin saada puolueetontaho selvittämään, millä tai miten eri sairauksia esim. tulehduksia, särkyjä, lieviä- tai keskivaikeita masennuksia olisi viisasta hoitaa, että hyötyjä olisi edes hiukan potilas. Ja selvittää, onko se yhteiskunnan ja hyvinvoinninetu, että lääketeollisuuden etu on ensisijainen?

Jatkuvasti selviää lisätietoa myös lääketeollisuuden kepulitoimista. Kuten monet synteettiset lääkkeet ovat haittojen lisäksi perustuneetkin tyystin plaseboon, eli tarkoituksenmukaiseen huijaukseen, ja mitään hyödyllistä ainesta niissä ei ole ollutkaan. Lisäksi lääketehtaat ovat uusien paljastusten mukaan jättäneet kertomatta heille jo monia tutkimuksissa selvinneitä lääkehaittoja. Lääketeollisuudella yli 30 vuotta johtajana toiminut tohtori/ tutkija John Virapen, on yksi, joka on myöntänyt lääketeollisuuden korruptoituneen oman edun tavoittelussa jo niin pahoin, että uskoo: ”Lääketeollisuuden aiheuttavan tuotteillaan turhia kuolemia jo enemmän kuin sodat”.

Tai Brittiläisen Hullin yliopiston psykologi Irving Kirschin, joka oikeuden päätöksellä pääsi tutkimaan salaisia lääketutkimuksia. Tutkimusten myötä ilmenneiden paljastusten mukaan, markkinoilla olevien masennuslääkkeiden hyöty olikin lumelääkkeen luokkaa. Lääketehtaat olivat samalla jättäneen 60% lääkkeiden ilmenneistä haitoista julkaisematta.

Koska vaihtoehtohoitoja syytetään vakavista asioista tutkimatta, niin mainitaan tässä nyt vastineeksi ihan tutkittua tietoa lääkehoidoista – liekö tämä suurin syy vaihtoehtohoitojen syyllistämiseen? Uusi kirja (2014), joista tutkimukset ja oikeuden päätökset on koonnut tanskalainen professori Peter C. Gøtzsche : Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Kirjan mukaan lääketeollisuuden liiketoimintamalli muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta tai on pahempi kuin mafia.

- kirjassa kerrotaan myös, kuinka monia miljardeja ovat monet lääketehtaat saaneet sakkoja: kun ovat valehdelleet, vääristäneet tutkimustuloksia, sortuneet virheelliseen mainontaa, lahjoneet lääkäreitä, syyllistyneet petokseen, salanneet haittoja, lisänneet kuolemien määriä verrokkiryhmiin, markkinoineet laittomasti, ym. Paljon on myös kirjan mukaan lääketehtaille edelleen salaista tietoa, joita lääketehtaat ei suostu näyttämään, kun ei ole asiasta erikseen oikeuden päätöstä. Lääketeollisuuden toiminta ja etiikka näyttää jo esiin tulleiden asioiden valossa karmealta, mutta mitä se todellisuudessa sitten onkaan?

Petteri Pietikäinen Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori, tutkimusalueina mielenterveyden historia. Pietikäinen kertoo uudessa kirjassaan (2013), kuinka hyödytöntä ja aivoja vammauttavaakin nykyinenkin psykiatrialääkitys voi olla. Hoidoilla saadaan Pietikäisen mukaan sairaushuiput kyllä vaimennettua – mutta jos potilas paranee mielenterveysongelmasta, se paranee yleensä itsestään tai muutoin, mutta ei lääkkeellisellä hoidolla.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja lääkäri Heikki Pälve puheli lääkärikunnan ”uskomushoito” kampanjassa 2007 – Kun toimittaja kysyi TV:ssä: ”Jos vaihtoehtohoidot Suomessa kielletään lailla ja ihminen siitä huolimatta käy kyseisissä hoidoissa, niin miten sitten?” ”Sitten vankeutta”, oli Pälven toive. Se jäi haastattelussa ainakin minulle epäselväksi, kuka vankilaan Pälven mielestä joutaisi: apua hakeva asiakas, apua tarjoava terapeutti vai Lääkäriliiton edustaja?

- Jos nyt ollaan kuitenkin rehellisiä, kuten aina pitäisi, niin Lääkäriliiton edustajakin on ollut lääkärintyössä, joissa taas lääkärikunta on itse arvioinut: Joka 10 lääkärin hoidossa potilaalle tapahtuu virhe, joka 100 vakava virhe, joka 1000 potilas halvaantuu tai kuolee virheeseen. Kaikessa muussa alalla (terapeutti, hieroja, taxikuski, kokki…), jos aiheuttaisi toista ihmistä kohtaan kyseisiä vahinkoja, joutuisi korvausvastuuseen ja vankilaan. Kyllä lääkäreiden pitäisi perehtyä ehdottomasti enemmän niihin omiin hoitovirheisiin, ennen kuin vähemmän vahinkoa tai lainkaan vahinkoa aiheuttavia syyllistämään. Mutta en ole koskaan kuullut, että Pälve olisi ollut huolissaan lääkkeiden aiheuttamista moninaisista sairastumisista tai kuolemista. Lauerma myös uusimmassa kirjassaan nimeltään Hyvän kääntöpuoli (2014), haukkui taas tyyliinsä kaikkia vaihtoehtohoitoja, terapeutteja, vaihtoehtoja harjoittavia lääkäreitä, kertoi lopussa lyhyesti omasta alastaan – “Ei mikään hoito auta kaikkia”.

Pitkä on myös matka lääkäreiden ja terapeuttien yhteisyöhön Suomessa. Tuomitseminen ja arvostelu on aina ollut helppoa, mutta Pälveltä tai Lauermalta voisi heidät lääkäriksi kouluttanut yhteiskunta kysyä, koska hän on viimeksi parantanut jonkun? Aina vain suurempi määrä lääkärityöhönsä turhautuneita toimii aivan muissa tehtävissä kuin ihmisen palvelijana parantajana. Mielestäni ainakaan näillä lääkäreillä ei olisi varaa arvostella eri hoitotapoja. Ei myöskään työssä olevien lääkäreiden pitäisi arvostella, jos potilaat kerran joutuvat apua muualta etsimään. Taas ihmisten pakottamien yksistään lääkkeelliseen hoitoon, olisi perustuslain vastaista, ja jotain Neuvostoliittolaista ihmisen parasta ajattelua.

Luontaishoidot olisi lähtökohdaltaan aina haitallisia? Suomalainen lääkäri usein luontaishoidoista mainitsevalle potilaalleen varoittavasti sanoo ”käyt kyseisissä hoidoissa sitten omalla vastuullasi”. Ensiksi potilas voisi kysyä, mitä lääkäri sillä oikein tarkoittaa, ja toiseksi, kenen vastuulla potilas saa sairaala- tai reseptilääkehoitoa? Ei ainakaan lääkäri, sairaala, lääketeollisuus tai yhteiskunta ole vastuussa hoitovirheistä tai lääkehaitoista, edes kuolemantapaukissa. Jos vastuulla tarkoitetaan potilasvakuutus, niin aika rajallinen on vastuullinen hoito, ainakin käytännössä.

Maksasi tuhoutuu, jos käytät luontaisvalmisteita tai homeopatiaa, sanoo lääkäri usein potilaalleen. Tämä perustelematta jäänyt väite on yleistynyt kovasti. Sitä käyttävät useat lääkärit kuin sairaanhoitajatkin, kun potilas mainitsee luontaishoitojen käytöstä. Ovat kuulemma hoitaneet niin monia maksasairauksia luontaishoitojen takia. Enpä ole itse törmännyt koskaan moiseen ongelmaan, vaikka tunnenkin tuhansia luontaishoitojen käyttäjiä. Mutta lääkkeistä, alkoholista ja väärästä ruokatottumuksesta johtuvia maksaongelmaisia tapaan usein, joiden tila kohenee usein nopeasti homeopatialla ja jos voi poistaa vielä sen mahdollisen ongelman aiheuttajan. Uskonkin että synteettiset lääkevalmisteet ovat jo suurempi maksasairauksien tekijä kun esim. alkoholi. Yli 900 lääkkeen on jo raportoitu aiheuttavan maksavaurioita – homeopatiasta ei yhtään. Lääkkeiden rasittamia maksoja ei haluta vain julkisesti käsitellä ja on helpompi arvioida ne vain jostain muusta johtuviksi, kuten vaikka “arkivihollisen” luontaisalan syyksi.

En usko, että Suomessa olisi montaa luontaistuotetta edes myynnissä, jos yhtään, joka aiheuttaisi edes väärin käytettynä maksaongelmaa. Niin tarkasti niitä kuitenkin tarkkaillaan ja niiden vaikutus tiedetään usein jo historiasta ja kukaan maahantuoja tai myyjä ei halua leimautua myrkyttäjäksi – ja siitä se kohu nousisikin. Lääketieteessä on taas aivan eri juttu: Jos kymmeniä- tai satojatuhansia ihmisiä sairastuu/ kuolee uuden lääkkeen haittoihin, se ehkä vedetään pois markkinoilta. Lääketehdas voi saada asiasta jopa sakon, jos on tahallisesti pimittänyt haittatietoja. Sakko voi sitten olla 5% aiemmin lääkkeen tuomasta rahallisesta hyödystä.

Homeopatiavalmistetta taas maksa ei käsittele mitenkään, koska homeopatia on enemmänkin sähköistä impulssia keholle kuin jotain ainetta. Joten, se ei voi tuhota maksaa, kuten ei akupunktiokaan tai hierontakaan. Mutta jos halutaan sanoa jokaiselle maksasairaalle tuntematta tilannetta sen tarkemmin, että sairautesi syy on luontaistuotteet, -hoidot, niin silloin tutkittuun tietoon uskova ammattilainen toimii ideologiansa vastaisesti.

”Ei ole tutkittu ” on myös usein lääkärin vastaus potilaan kysyessä luontaisista hoidoista. Tätä lausettahan voisi näin käyttää lähes kaikkeen. Kuten vaikka kieltää ihmistä ottamasta sateenvarjoa käyttöön, kun ei ole tutkittu, että siellä nyt varmasti sataa, vaikka ihminen sen ihollaan tuntisikin. Tai, ei ole myöskään tutkittu, että jokin asia olisi niin hauska, että sille kannattaisi tutkimatta nauraa, jne. Homeopatiaa ja akupunktiotakin on väitteistä huolimatta hyvin paljon tutkittu ja koettu pitkän historian aikana toimiviksi lukuisiin sairauksiin.

Yleensä kun sairauksia länsimaissa tutkitaan, ja tutkimus julkaistaan, niin se liittyy yleensä kaupallisiin patentoitaviin lääkehoitoihin. Eikä näitä aiemmin mainituille homeopatia, akupunktiota voi patentoida, joten tutkimuksen rahoittajat ovat vähissä. Jos tämä iso koneisto haluaa rahoittaa homeopatian tutkimista, niin sillä tutkimuksella halutaan yleensä aiheuttaa vain hallaa homeopatialle, joka syrjäyttää usein sitä kaupallisempaa lääkehoitoa. Mutta akupunktiolla tai homeopatialla on uskottavin ja puolueeton satojen- ja tuhansien vuosien käytännön näyttö ja toimivat usein paremmin kuin lääkkeet.

Kaupallisuus onkin nykyisin länsimaissa tärkein motiivi tutkimiseen ja tutkimuksen rahoituksen saamiseksi ja tuotteen lääkkeeksi virallistumiseenkin. JOS, vaikka voikukka parantaisi AIDS:n, sitä ei kansalle koskaan kerrottaisi tai se tieto kiellettäisiin, kuten voikukan myynti ja käyttö: myrkyllisenä tai sitä ei ole tutkittu tarpeeksi. Myöhemmin synteettinen patentoitava kopiolääke voikukasta, tekisi sitten miljardivoitot lääketeollisuudelle – vaikka se ei toimisikaan yhtä hyvin kuin alkuperäinen, olisi se kuitenkin suuri Nobelin arvoinen ”keksintö”.

Kaikessa pitää olla nykyisin kemiallisia aineita, joita voi ainoastaan kalliisti patentoitu ja rekisteröity. Muuten se ei voi olla parantava tuote, eli lääke. Tai sitä ei ainakaan hyväksytä lääkkeeksi, vaikka se sitä toiminnaltaan olisikin. Lääkerekisteröinnin jälkeen kuitenkaan synteettisen tuotteen hyöty- haittasuhteita ei juuri yleiseen tietoon tilastoida. Lääkäri voi kyllä vapaaehtoisesti ilmoittaa Lääkelaitokselle, jos epäilee lääkkeen aiheuttavan potilaalleen vakavia haittoja tai kuoleman. Nämä satunnaiset ilmoitukset ovat haittojen lisääntymisen ja keikkalääkäreiden myötä tulleet vain entistä harvinaisemmiksi, eivätkä yleensä johda mihinkään. WHO arvion mukaan, joka kolmassadas (1/300) sairaalapotilas kuolee hoitovirheeseen.

”Antibioottikuuri lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää”. “Nuorilla naisilla virtsatietulehdusten yleisyys kasvaa jopa viisinkertaiseksi 2-4 viikkoa sen jälkeen, kun antibioottihoito on loppunut ja lasten välikorvatulehdusten toistuminen näyttää toimivan samalla kaavalla. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin” – Kertoo yli 30 vuotta bakteereja tutkinut Professori, tutkija Pentti Huovinen. Suosittelenkin kaikkia lukemaan hänen kirjallisuuttaan. Uskon että tulevaisuudessa psykiatrikin on suolistoa ja sisäelimien tilaa analysoiva lääkäri.

Antibiootti tulee latinankielestä ja tarkoittaa elämää vastaan, jota se todellakin on. Epäilenkin tämän antibioottien liiallisen käytön ja valmistamisenkin vievän meidät seuraavaan ihmiskunnan ”ruttoon”. Uskon jo nyt tämän liiallisen käytön kääntyneen itseään vastaan, jossa kokonaisuudessaan haitat ovat suuremmat kuin antibiootista saatu hyöty. Ja mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, kun bakteerikannat muuttuvat alati ihmisen puolustukselle liian vieraiksi? Kehon vastustuskyky on kaiken A ja O, kun taistelemme tämän päivän yleisempiä sairauksia vastaan, kuten virus-, bakteeri-, flunssa-, suolisto-, lymesairauksia tai homeallergiaa vastaan. Antibiootti on ehkä varmin ja nopein tapa romuttaa oma puolustus.

Oikeanlainen tulosvastuu puuttuu sairaudenhoidossa. Se että sairaaloilta vaaditaan, kuinka monta alaselkää tai lapsen korvaa pitää päivässä liukuhihnalla leikata, ei ole lisännyt yleistä terveyttä. Nämäkin potilaat menevät usein vain takaisin jononpäähän odottamaan uutta operaatiota, lääkitystä, sairaslomaa, kuntoutuslähetettä tai eläkettä. Lääkäreiden lisääminen tai lääkkeiden hintojen eritavoin alemmaksi saaminen, ei myöskään ole auttanut sairastuvaa kansaa, vaan pahentanut tilannetta. Suomeen rekrytoidaan lisäksi ulkomaalisia lääkäreitä, eikä sekään riitä, vaan jo sairaanhoitajatkin kirjoittavat reseptejä, eikä sekään riitä. Mikään ei riitä, jos menetelmä on yleisesti väärä, näin se vaan on. Tai perustelkoon sen sitten joku minulle paremmin. jamsa(at)elisanet.fi

 Syy on raha ja hyödyllisten sairaalahoitojen varjolla luotu luottamus. Terveyden- kuin sairaanhoitokin toimii monessa lääketeollisuuden ehdoilla, Raha-automaattiryhdistyksen tavoin. Antaen ihmiselle toivonkipinän huonona tai hyvänäkin hetkenä, mutta kahlitsee usein asiakkaansa pysyvään oravanpyörään. Lääkkeitä määrätään usein myös terveillekin. Lääkityksestä irti haluavalle potilaalle, luetaan usein madonluvut ja saattaa vihastunut lääkäri antaa potilaalleen käskyn olla enää tulematta lainkaan sairaalaan tai terveysasemalle. Lääkärin valassa kuitenkin lupaudutaan: Lääkärin pitää kunnioittaa potilaan tahtoa.

Monissa kulttuureissa on parantaminen ollut lääkärin ensisijainen tehtävä, ja jossakin vain siitä on lääkärille maksettu, ja jos potilas on taas sairastunut, niin palkan maksu on lopetettu. Nykyinen järjestelmä toimii kuitenkin päinvastoin: Mitä enemmän sairaita, sitä enemmän lääkärit vaativat ja saavat palkkaa. Tulovastuullinen palkkaus toimiikin lähinnä terapeuteilla, jos ei tuloksia, ei asiakkaita, koska puskaradio on ainoa lähete. Suurin osa sairauksista diagnooseista riippumatta ovat kuitenkin tulehdustiloja, joiden syyn selvittäminen, mahdollinen poistaminen ja tärkeä puolustuksen herättäminen, olisi usein se tuottoisin menetelmä potilaalle.

Luontaiset hoidot, kuten akupunktio-, homeopatia-, bioresonanshoidot, perustuvat kehon oman parantamisjärjestelmän herättämiseen ja normalisoimiseen. Niitä ei voi verrata lääkkeelliseen oirehoitoon mitenkään, jossa keho enemmänkin pakotetaan toimimaan halutusti, sisältäen silloin myös riskinsä.

Sairastelevan kehon vahvistaminen eli herättäminen esim. homeopatialla tai akupunktiolla, että keho alkaisi seestyneestä tilasta parantamaan taas itseään, yllättää usein epäilijätkin. Oikea ruokavalio kroonisesti sairastelevalle, on myös oleellinen osa hoitoa, toisinaan jopa tärkein hoito. Myös mineraalien tai vitamiinien puutokset altistavat monille sairauksille. On monia sairastiloja, joissa teollinen lääkitys on ehdoton, mutta jos otettaisiin huomioon luonnon tarjoamat moninaiset avut ja huomioitaisiin ruokavalio oikein, olisi lääkkeellisen hoidon tarve kovin harvinaista. Sitä on vain yksipuolisen lääkekoulutuksen saaneen usein vaikea edes ymmärtää.

Pula-aikojen poistuminen, tehokkaammat ensiavut ja vastasyntyneiden kuolemien ehkäisy, on meidän suurimmat kuolleisuutta vähentävät tekijät ja keski-ikää nostavat tekijät – eikä suinkaan nykyinen suunnaton lääkkeiden kulutus. Noin 70 % nykyisistä lääkkeistäkin on lisäksi enemmän tai vähemmän onnistuneita synteettisiä kopioita vähätellyistä luonnon lääkkeistä. – Joista vaikuttavimmat luontaiset muodot ovat Suomessa taas Fimea:n (Lääkelaitoksen) tai Evira:n toimesta aina lisääntyvässä määrin kiellettyjä, milloin mistäkin syystä. Mutta todellisuudessa poissa kilpailemasta synteettisten kopioiden kanssa.

Vaikka asiat käytännössä olisi kuten kerron, niin lääkkeellisten oirehoitojen korvaamista kehoa tukevillahoidoilla, edes lievissä sairastiloissa, ei ole virallistumassa Suomessa. Sillä kaupallinen lääketeollisuus ohjaa liikaa Suomen lääkärikoulutusta sekä terveyden ja sairaudenhoitoa. Jokaisella on kuitenkin perustuslaillinen oikeus halutessaan etsiä erilaisia vaihtoehtoja omien sairaustilojensa hoidoissa, vaikka sitäkin ihmisoikeutta on yritetty Suomen Lääkäriliiton ja joidenkin lääkäreiden toimesta rajata. Tämänkin sivusto on alkujaan vastakeskustelua näistä lääkärikunnan perusteettomista mustamaalaus kampanjoista ja muistutus niistä oikeista ongelmista.

Yhteistyö eri hoitomenetelmien kanssa Keskieurooppalaiseen tapaan, olisi hyödyllisin menetelmä potilaille ja yhteiskunnalle, mutta Suomen lääkärikunta vastustaa sitä jyrkästi.

Näkemykseni perustuu useiden eri hoitomenetelmien koulutuksiin, eri alojen kirjallisuuteen, yli 15 000 asiakkaan perehtymiseen – ja ihan arkipäivän tosiasioiden näkemiseen.

Jouni Jämsä Bioresonans- terap.  dipl. homeopaatti-, dipl. akupunkturiko-, dipl. ravintolisäterapeutti.
Koulutuksia: Bioresonans: MORA Friesenheim – Saksa, Natura Medica Akademiet Drammen – Norja. VEGA Shiltach – Saksa. SCIO Friesenheim – Saksa, Budapest – Unkari. Dipl. homeopaatti, iridologi homeopatian inst. – Tampere. Lääketieteen perusteet – opintokokonaisuus Turun-yliopisto. Dipl. akupunktio Colombo – Sri Lanka. Dipl. Kudos/mineraali tutkimus MDD – Helsinki. Ensiapukoulutuksia EA1, EA2 – SPR.

 

Elämme suurinta hyvinvointikauttamme, mutta joka vuosi lisääntyy lääkkeiden kulutus ja samalla sairasjonot pitenee samassa suhteessa ja kaikissa ikäluokissa. On virheellistä puhua pelkästään suurista ikäluokista, kun jo yhä useampi lapsi syö kaksikin vuotta antibioottia korvatulehdukseen –  joka hoituisi jo paremmin tekemättä mitään ja jättämällä limaa lisäävät jalostetut maitotuotteet pois. Lapsi ei toivu monista antibioottikuureista täysin koskaan, vaan jatkaa usein allergia- ja mahdollisilla ylivilkkauslääkityksillä ja myöhemmin sitten yleistyneillä mieliala- ja tai diabeteslääkkeillä. Antibiooteista voisi puhua jo porttiteoriasta, näin osoittaa myös monet tutkimukset. Tervettä tai lääkkeetöntä ihmistä ei kohta enää ole. Tilanne muistuttaa jokseenkin sotimista: Kaikki tietää, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta silti sitä tehdään.

Halutaanko ongelmat myöntää nyt vai sitten kun asiat ovat vielä huonommin? Toivoisi jo Suomessakin järkeistettävän hoitoja ja etenevän enemmän näihin kehoa tukeviin, halpoihin ja turvallisiin hoitoihin tai ei aluksi ainakaan lääkittäisi ihmisiä liian heppoisin syin – sekin olisi jo askel eteenpäin. Tarvitsisi vain uudet hoitosuositukset/ koulutukset ja samalla voisi ottaa kokeiluun ihan uusia hoitomalleja myös Suomessa.

- Ihminen koostuu Atomeista ja tuottaa myös energiaa: levossa100w ja kovassa rasituksessa hetkellisesti jopa 2kw. Lääkärikuntakin tietää ihmisen toimivan sähköllä, kun mittaavat niitä sähkökäyriä. Myös aivojen hermosolut tuottavat sähköimpulsseja, joita kutsutaan aivoaalloiksi, jotka ovat värähtelyä, joita mitataan hertseinä (HZ). Myös Homeopaattinen lääke on ravistus-valmistuksessa syntynyttä elektromagneettista signaalia/ värähtelyä, joka vaikuttaa meidän herkkään sähköiseen järjestelmään normalisoimalla sitä – uskoi siihen tai ei, sillä ei ole mitään väliä. Tärkeintä on vain löytää oikea aine oikealle keholle.

Kemiallinen- ja homeopaattinen lääke, ovat 2 täysin eri koulukuntaa, joiden vaikutus menetelmää ei pitäisi verrata edes toisiinsa, mutta siihen tämä usein haksahtaa. Homeopatia vaikutus perustuu solujen epätasapainosta johtuvien sairaustilojen poistamiseen/ kehon puolustuksen herättämiseen. Kaikessa sairaustiloissa homeopatia ei luonnollisesti auta, mutta yllättävän monessa auttaa, myös semmoisissa, joissa lääkkeet ei edes helpota.

Homeopaattiset valmisteet ovat lääkkeitä – ei uskomusta:

(Direktiivit 2001/83/EY artiklat 14 ja 16 ja 2001/82/EY artiklat 17 ja 19)Lääkelain 5 b §:n mukaisella homeopaattisella valmisteella tarkoitetaan lääkevalmistetta, joka on valmistettu homeopaattisista kannoista Euroopan farmakopeassa kuvatulla homeopaattisella menetelmällä. Jos kuvaus puuttuu Euroopan farmakopeasta, voidaan käyttää jäsenvaltion virallista farmakopeaa. Homeopaattinen valmiste voi olla valmistettu useasta homeopaattisesta kannasta. Homeopaattisia valmisteita koskevia säännöksiä sovelletaan myös muihin valmisteisiin, jotka on valmistettu homeopaattisilla valmistusmenetelmillä. Antroposofiset valmisteet lasketaan tällaisiksi valmisteiksi. Fimea

- ”Kaikki aine on energiaa” – Albert Einstein

- Albert Einstein todisti E=mc -teoriallaan,  ”kaikki on viimekädessä energiaa. Se koskee myös muistojamme. Muiston ydin on energiaa, mutta itse muisto on kuva”.

- ”Kaikki on lähtöisin energiakentästä” – Tohtori, professori Harold Burr Yalen yliopisto

- ”Kehon kemiaa hallitsevat solutason kvanttikentät” – Professori Murray Gell-Mann, Nobel-palkittu 1969, Stanfordin yliopisto.

”Homeopatia parantaa suuremman prosentin potilaista kuin mikään muu hoitomenetelmä ja on epäilyksettä turvallisempaa ja taloudellisempaa sekä täydellisintä lääketieteellistä hoitoa.”
- Mahatma Gandhi