Suomessa toiset vastustavat luontaishoitoja harrastuksenaan, ja ehkä eniten kiihkoisia julkisuudessa ovat psykiatri Hannu Lauerma ja dosentti Markku Myllykangas, jotka kuuluvat skeptikkoihin, joka taas toiminnaltaan muistuttaa enemmänkin tuomitsevaa lahkoa, kuin järjestöä mikä ajaisi yleistä etua. Kyseiset herrat tietävät hyvin, että esim. homeopatia on Euroopassa virallinen lääkitysmuoto, kuten vaikka aspirin. Tai homeopatia kuuluu monissa maissa lääkäreiden peruskoulutukseen ja sitä myös monessa EU valtiossa tuetaan terveydenhuollossa rahallisesti. Silti heidän täytyy nähdä iso vaiva tehtailla lehtiin halventavia kirjoituksia aiheesta tai kiertää ihan luennoimassa hoitoja vastaan, kuten Lauerma tekee? Voi myös kysyä, millä oikeudelle asemaansa hyväksikäyttäen Lauerma näin toimii?  

Yksi asia mikä on voinut lisätä ainakin Lauermaa arvostelemaan muita hoitoja esim. uskomushoidoiksi, on  mahdollinen oma lehmä ojassa oireyhtymä? Lauermankin edustamassa mielenterveyshoidon  lääkityksissäkin on paljastunut paljon plaseboon perustuvia lääkityksiä, joissa lääkefirmat ovat antaneet virheellistä väittämää lääkkeidensä vaikutuksista. Aiheesta lisää. Lääkkeet ovat kyllä aiheuttaneet käyttäjilleen lääkkeille ominaisia vakaviakin sivuvaikutuksia. Eli, joskus oma vinonenä saa muidenkin nenät ärsyttämään.

Mutta, jos suomalaiset kerran paranevat homeopatialla uskon voimalla, vaikkakin useat eivät alkujaan edes usko hoitoon tullessaan, mutta paranevat silti. Ja nyt kun jatkuvasti paljastuu lääketeollisuuden tuotteiden olevankin huijausta ja juuri uskomukseen perustuvaa plasebohoitoa, niin silloinhan näiden väittämien perusteella homeopaatit ja Lauermakin olisivat pitkälti kollegoita? Vaikuttava aine kun olisi molempien edustamissa hoidoissa sama eli uskomus? Homeopatia on vain näistä haittavaikutukseton hoitomalli, kun taas lääkehaitat ovat osoittautuneet monille potilaille suureksi ongelmaksi. Joten pitäisikö homeopatian olla näistä se ensisijainen hoitotapa? 

Kaarlo Jaakkola kirurgian erikoislääkäri: "Pääosa koululääketieteen hoidoista (70-80%) kaipaa edelleen tieteellistä näyttöä tehosta, joten myös niiden olisi toistaiseksi katsottavan kuuluvan uskomushoitojen piiriin".

Skepsis ry. Koostuu monista kyynisistä kirjanoppineista, joka ryhmänä tuntee olevansa älykäs valittu kansa, joihin kuluu: toimittajia, lääkäreitä, opettajia... on kuitenkin unohtanut ehkä yhden tärkeimmän realismin: Mikään ei ole niin väärässä kuin vallitsevassa ajassa valittu tiede. Joita kyseiset "älyköt" ovat aina puolustaneet tuomitsemalla jopa kuolemaan eritavoin ajattelevat. Sen historia on meille lukuisat kerrat opettanut. Ennen oli maapallo litteä, eikä se voinut pyöriä, jos muuta väitti niin silloiset skeptikot kärräsi roviolle. Lääkärit määräsivät aikoinaan potilaille elohopeaa ja arsenikkia, että paranisivat. Silloinkin jo monet vastustivat turvallisempia vaihtoehtoja, kuten homeopatiaa tappavien lääkkeiden tilalle. Vain koska heidän oma koulutus koski arsenikki ym. myrkkyjä. Myös historiassa potilaita poltettiin lääkäreiden määräyksestä, että pahat henget katoaisivat. Silloiset skeptikotkin pyysivät kansanryhmää väistymään, että saadaan potilas hoidettua oikein. No 100 vuoden päästä kauhistellaan tämän päivän skeptikoille ja tieteellisille hoidoille.                       Myös aikoinaan kansanparantaja eli terapeutti, joka poikkesi jotenkin silloisesta virallisesta hoitomallista, saatettiin  polttaa noitana. Nyt ei enää joudu terapeutti roviolle, mutta vielä vuonna 2007 Lääkäriliitto, Mielenterveysliitto, TEHY, skeptikoineen yritti saada turvalliset luontaishoitojen käytön rikolliseksi toiminnaksi? 

Skeptikot kuin Lääkäriliittokin tuomitsevat vuosisadasta toiseen aina muut ja uskovat vain omiin nykyteorioihinsa, jossa varsinkin nykyisin raha ratkaisee suunnan. Ihmiset kuin nykyään eläimetkin pyritään saada lääketeollisuuden oravanpyörään, jossa moninaiset haittavaikutukset leimataan usein vain perintötekijöiksi tai muuksi täysin epärealistiseksi syyksi. Auktoriteettia uskova kansa usein nyökkääkin kuulleessaan lääkäriltä diagnoosin syyksi perimän, kuten allergiaan, astmaan, ADHD:n, ja potilas harmittelee sairasta perimäänsä, jota on alkanut sairastaa vasta hän tai hänen lapsessaan, eikä esi-isissä ole ollut "perimäsairaudesta"  merkkiäkään. 

Venäjän karjala, joka on n. 100 kilometriä Suomesta, ei juuri sairasteta "perimä"-allergiaa, -astmaa tai -siitepölyallergiaa. Mutta siellä ei myöskään ole näin voimakasta rokotuskulttuuria tai antibiootteja käytetään hyvin harvoin. Suomessa puhutaankin usein liiasta puhtaudesta allergioiden syyksi ja bakteerien vähyyttä. Sitä se varmaan paljolti onkin, mutta pitäisi puhua tai ymmärtää, että tärkeintä on mitä bakteereja on ihmisen sisällä ja mikä niitä sieltä mahdollisesti tuhoaa. Uskon, että 1 antibioottikuuri lapsena tai aikuisena tuhoaa synnytyksessä ja äidinmaidosta saatuja merkittäviä bakteereja, joita ei saa vauva-ajan jälkeen syntyneen vatsahapposuojan vuoksi suolistoon ehkä enää mitenkään. Eikä edes tunneta, mitä kaikkea tärkeitä bakteereja suolisto sisältää. Silti pienempääkin vaivaan pudotetaan suolistoon "atomipommi"?

 Skeptikoiden idealismista kertoo myös Skepsis ry. 2009. myöntämä huuhaa-palkinto Rokotusinfo ry:lle. Joka taas järjestönä julkaisee puolueetonta tutkimusta myös rokotteiden epäkohdista. Sitä sanottaisiin ennemmin oikeudenmukaiseksi tiedottamiseksi, joita tietoja pitäisi ihmisten saada lääkäreiltä, siinä kuin hyödyistäkin. Mutta skeptikot eivät sallisi julkisia tiedotteita "tutkittujen" tuotteiden ilmenneistä haitoista? 

Helsingin-sanomat on myös profiloitunut paljon skeptikoiden julkaisumediaksi. Sieltä on saanut usein palstatilaa täysin luontaishoidoista tietämätön skeptikko, joka lyttää tekstissään hoidot täysin, vain oman asenteensa perusteella. Asiantuntijan puolustus kyseisiin kirjoituksiin HS ei usein edes yleisönosastolle ole ollut mahdollista. Tai puolustuskirjoitus lyhennellään niin, ettei siinä oikein mitään sitten kerrotakaan. Se on huolestuttavaa valtakunnan suurimmalta sanomalehdeltä. Lehden pitäisi ensisijaisesti sensuroida kyseiset vainokirjoitukset, niissä kun ei yleensä ole mitään uutta tai edes perusteita vaan ovat ennemminkin jonkun tietämättömän skeptikon henkilökohtaisia vihapuheita, jolla vahvistaa asemaansa ryhmässään. 

Ei yhteiskunta ole kuitenkaan kouluttanut lääkäreitä arvovallallaan tuomitsemaan asioita joita he eivät tunne tai niitä jotka poikkeavat jotenkin heidän opeistaan. Tämän tyyppistä lietsomista tekevät enemmänkin ääri-uskonlahkot, -ryhmät, kuten juuri skeptikot. Mutta sen pitäisi olla tyystin vierasta akateemisesti koulutetulle lääkärille, kuten Lauermanille tai Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälvelle. Joka TV:n ajankohtaisohjelman haastattelussa vaati aikanaan jopa vankeustuomioita terapeuteille, jos hoitavat ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti tulevat sinne apu pyytämään? Silloin ajattelin, ettei se koulutus aina takaa sivistystä tai ns. maalaisjärkeäkään. Mikään ammattiryhmä ei saisi saada koskaan liikaa valtaa. Valta alkaa rajoittamaan todellisuudentajua ja lisäämään tunnetta oman ammattinsa tai asemansa ainutkertaisuutta. Silloin yhteistyö eri osaajien kanssa ei toimi ja siitä kärsiikin ainakin tässä yhteydessä vain potilaat.

Lääkärit sahaavat samalla myös omaa oksaansa, osoittaen julkisesti täyttä  tietämättömyyttään tuomiten näinkin käytettyjä ja maailmallakin pitkälti hyväksyttyjä hoitoja, ilman käytännön näyttöä, että jostain luontaishoidoista olisi haittaa heidänkään potilailleen. Hoitojen hyödyn kyllä miljardit ihmiset maailmalla allekirjoittava ja varmasti sen useat lääkäritkin tietävät. Ja tietävät senkin, että heidän edustamansa hoitomuodot sisältää ne suurimmat riskit. Yksittäisiä haittoja voi varmasti tulla jostain Suomessa tarjolla olevista luontaishoidoistakin, mutta ovat kyllä erittäin harvinaisia ja yleensä vähäisiä. Kyllä kävelemien on paljon riskialttiimpaa haitoille kuin suomessa tarjolla olevat luontaiset terapiat. 

Jos ajatellaan anestesia (nukutus) lääkäri Pälven edustaman koulukunnan aiheuttamaa haittamahdollisuutta lievissäkin sairauksissa, ei voi puhua samana päivänä Suomessa vallitsevien luontaishoitojen kanssa. Ylä-linkissä koululääketieteen vastuullisuus tutkimuksia ja arviointeja. Ne ei osoita enää inhimillistä virhemarginaalia, vaan systemaattista hoidollista virhearviointia, kun usein liian kovilla hoidoilla hoidetaan erinäisiä häiriötiloja. 

"Turhia"  leikkauksia, joita usein korvaputkitus-, kitarisa-, kohtu-, umpisuoli-, alaselkä-, polvileikkaus, jne. tehdään Suomessa päivittäin satoja. Koska vaihtoehtoja ei haluta ottaa käytäntöön?  Kuitenkin jo nukutus voi koitua virhearvioksi, päätyen pahimmillaan ikiuneen. Tai lapsillakin usein käytetty inhalaatioanestesia (hengitysnukutus), jossa nukutusaine annetaan hengitysilmassa. Tutkimusten mukaan se aiheuttaa aivosolujen kuolemaa. Philadelphiassa sijaitsevan Pennsylvanian yliopiston lääketieteelliseen tiedekunnan anestesiologian professori Roderic G. Eckenhoff toteaa. "Miljoonille potilaille annetaan vuosittain nukutusainetta välittämättä niiden mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista". Hän huomauttaa, että yleisesti käytössä oleva inhalaatioanestesia-aineiden on eläinkokeissa todettu lisäävän aivosolujen kuolemaa, jonka aiheuttavan pitkäkestoisia kognitiivisia  häiriöitä, kuten muistin, oppimisen, ajattelun ja havaitsemisen ongelmia, jopa dementiaa ja Alzheimeria. Samoihin tuloksiin on päätynyt myös maineikas Alzheimerin taudin genetiikan tutkija Rudolph Tanzilla. 

16.4.2009 esitetty A-TALK (googlessa) ohjelma oli myös omaa luokkaansa. Siinä asioihin täysin perehtymätön skeptikko dosentti Markku Myllykangas huusi tauotta suoraa huutoa luontaishoitoja vastaan, vain todentaakseen ne uskomukseksi? Vastakeskustelija oli silloin biologi/lääkäri/homeopaatti Liisa Sulkakoski, joka yritti saada suunvuoroa kertoakseen, että on saanut homeopatialla lääkkeitä parempia tuloksia yli 20 vuotta. A-Studio ohjelmassa taas Lauermaa haastateltiin rikos-psykiatrian asiantuntijana Wincapita huijareiden tyypityksessä. Lauerma vaihtoehtohoitojen kiihkeänä vastustajana käytti tilaisuuttaan hyväksi ja vertasi puheensa lopuksi Wincapita huijausta luontaishoitoihin? Se sai monen kyseenalaistamaan Lauerman asiantuntevuuden, ja korostui siinä samalla hänen henkilökohtaisesta vihansa luontaishoitoja vastaan. 

Lauermalla ei ole kuitenkaan minkäänlaista koulutusta tai ollut tutkijana esim. akupunktioon tai mihinkään muuhunkaan luontaishoitoon, saati tietoa kaikkien kiinalaisten yksityiselämästäkään. Mutta silti hän tiesi kertoa eräässä lehtiartikkelissa, ettei yksikään varakas kiinalainen käytä akupunktiota tai perusteli Lauerma mm. Oulussa luennollaan homeopatian toimivuutta myös näin. "Kun ihminen paranee homeopatiassa uskomuksella, niin eläinten paraneminen homeopatialla johtuu taas siitä, kun eläimen omistaja itse rauhoittuu antaessaan homeopaattisen valmisteen, niin omistajan rauhoittumisen myötä eläin parantuu". Että pitää psykiatrin olla jäsenenä yhteisössä, jossa pitää miettiä, mitä ihmeellisimpiä teorioita muiden hoitomenetelmien vesittämiseksi? 

Sitä onkin ollut skeptikoiden aikaisemmin vaikea kumota, miksi vauvat tai eläimet paranevat homeopatialla niin usein. Nyt kun Lauerma on tutkimuksissaan päätynyt rauhoittavan vaikutuksen olevan parantumisien takana, tieto helpottaa lapsi ja eläinperheitä suunnattomasti. Äidin tai koiran omistajan tarvitsee vain rauhoittua sairastavan viereen ja siinä kaikki. Moni voi nyt tietysti murehtia, miksei tajunnut rauhoittua jo aikaisemmin? Olisi säästynyt niin monelta.   

Eikö Lääkärissä sitten uskota? Psykiatri Lauerman mukaan aikuinen paranee homeopatiassa tai akupunktiossa uskomuksella, niin onko Lauerma tovereineen koskaan ajatellut, miksei homeopaatin vastaanotolle tulleet tulehduskierteiset ole parantuneet uskomalla jo monilla aiemmilla lääkäreiden vastaanotoilla ja monista lääkekuureista huolimatta? Monet tulevat niistä vain sairaammiksi, vaikka lääkäri vakuuttaa lääkkeen olevan juuri oikea hänelle. Mutta, paranisivat sitten uskomalla vasta homeopaatin luona?  

Korvatulehdus tai virtsatulehduskierre voi kestää antibioottihoidolla kaksikin vuotta tai virtsatulehdus jäädä krooniseksi. Sinä aikana haetaan lukuisia reseptejä ja samalla vastustuskyky heikkenee, tulee mahdollisia allergioita, suolistofloora tuhoutuu, maksa rasittuu, potilas läheisineen uupuu ja lääkärikin turhautuu. Monen ollut sitten pakko etsiä vaihtoehtoa ja moni on sitten homeopaatin vastaanotolla päässytkin kierteestä eroon jo 1-3 vrk:ssa ja harvoin tulehdus enää uusinut. Nopeaa parantumista on ollut usein monen sairastavan tai lasten vanhempien vaikea heti edes uskoa. Reaktio muuttuu sitten helposti varsinkin lasten vanhempien kohdalla kiukuksi, että "miksei näitä hoitoja käytetä yleisemmin tai niistä puhuta?" Nämä tulehduskierrepotilaan parantamiset on homeopaatille usein arkipäivää. Tästäkin asiasta voisi tehdä ihan julkisen tutkimuksen. 

Se näistä uskomusväitteistä tekeekin ihmeellisen, koska lääkäreihinhän kuitenkin suomessa uskotaan ja luotetaan eniten, ja homeopaatin luokse mennään Suomessa kuitenkin vielä hyvin epäilevänä, jopa varmana ettei apua tule sieltäkään. Mutta, kun jotain on kokeiltavana ja työkaveri niin suositti tai ystävä/puoliso painosti, niin toiset kokeilee sitten homeopatiaa. Moni taas jättää kokeilematta, kun ystävä tai sukulainen tuomitsee hoidot juuri näiden vallitsevien virheellisten julkisuudessa esiintyvien väittämien johdosta. Että, kyllä Lauerma tai Myllykangas ovat asemaansa hyväksi käyttäen mielipiteillään saaneet lukuisat sairastelijat jatkamaan sairastelukierrettään. 

Itse kun luontaishoidon asiantuntijana kuitenkin tiedän, kuinka väärässä Lauermakin väitteissään on, niin tulee kyllä väistämättä mieleen, kuinka monen muun asian hän voi päättää näin ylimielisesti ilman perehtymistä asiaan? Se on mielestäni huolestuttavaa vankimielisairaalan psykiatrilta, joka on päättävässä asemassa ihmisten ehkä loppuelämästä. Diagnosoiminen ja tuomitseminen onkin aina helppoa, mutta parantaminen vaatii usein myös ammatillista osaamista ja siihen pitäisi lääkärinä Lauermankin yrittää perehtyä, eikä tämmöisiin noitavainoihin toisia ammattikuntia vastaa. 

Psykiatri tai dosenttikin on vain ihminen, omien katkeruuksien ja tunteiden ohjailtavana. Mutta, jos ei ota asioista selvää ja alkaa julkisesti asemaansa hyväksi käyttäen harrastuksenaan leimaamaan laillisia ammatinharjoittajia huijareiksi, sekä vääristelemään heidän työn tuloksiaan, aliarvioimaan heidän asiakkaitaan ilman mitään näyttöä ainakaan yleisesti epäkohdista, kuten Laurmakin lehtiartikkeleissa tekee. Lisäksi hän keksii täysin mielikuvituksellisia teorioita heille vieraista ammateista tai ihmisistä, esittäen niitä julkisesti kuin tieteellisinä tosina, eikä pysty niitä vielä ymmärrettävästi edes perustelemaan, ei ole uskottavaa, eikä edes oikeutettua, eikä oikeastaan laillistakaan. Siinä asemaansa hyväksi käyttäen vahingoitetaan toista ammattikuntaa. 

Jos ajatellaan asiaa uskon kannalta, niin kyllä kyseiset lääkärit, skeptikot tai epäilijät yleensä ovat usein niitä tahoja joilla on näissä asioissa juuri uskon kanssa tekemistä. Vaikka nyt homeopatia. Se toimii käytännössä moniin sairauksiin, mutta kyseiset epäilijät ei vain usko että se toimisi. Epäilijät eivät kuitenkaan halua mitenkään perehtyä asiaan enempää, ettei osoittautuisi, että ovat uskoneet ja tuominneet väärin. Usein viitataan myös tutkimuksiin, jotka on tehty joko tarkoituksella väärin tai ei homeopatian periaatteiden mukaisesti, jolloin tulokset ovat aina vääriä. Eikä näiden skeptikoiden uskoa horjuta mikään. Aina kaivetaan joku vasta-argumentti tai vähättelevä termi tai lopetetaan keskustelu. Kiihkouskovan ihmisen luonne on usein juuri sellainen, vaihtoehdoille ei anneta sijaa.

Todennäköisesti myös tiedostamatonta vallan ja oman alan ainutlaatuisuuden suojeleminen, sekä usko oman tietämyksen täydellisyyteen on syynä lääkäreiden lääke/leikkaus hoitojen yksinoikeuden säilymiseen. Moni suomalainen uskoo näitä auktoriteetteja ja välttävät siitä syystä luontaisempia hoitoja. Suuntautuen sitten lievissäkin sairauksissa yksistään oireita lievittäviin ja usein myös haitallisiin kemiallisiin lääkkeisiin, mutta kuka siitä sitten hyötyy? Ei ainakaan yleisesti potilaat. Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmanneksi yleisin kuolin syy on lääkäreiden hoitovirheet/ lääkkeet. Artikkeli julkaistiin JAMA:ssa, Journal of the American Medical Association, Amerikan arvostetuimmassa lääketieteen julkaisussa.

Jos ihminen ei ole hengenvaarallisesti sairas, on luontaishoidot usein myös toimiva vaihtoehto, uskoi siihen tai ei. Toisinaan vaikka tueksi lääkityksen rinnalle, jolloin mahdollinen lääkityksen tarve voisi vähentyä. Kiinalaiset ovat tuhansia vuosia tietäneet "missä kipu siellä tukos" ja osanneet sen myös hoitaa. Ilman tapaturmaa ilmenevä särky vaikka polvessa johtuu aina jostain häiriöstä, jota pitäisikin kipulääkityksen sijasta hoitaa esim. akupunktiolla ja tukea ruokavaliolla. Jos ei tunne näitä kiinalaisenlääketieteen oppeja lainkaan, on vaikea silloin lääkärin ymmärtää mistä masennus, polvi-, tai selkäkipu voi perimmiltään johtua. Silloin voi vain todeta sen elämän tai nivelen kulumaksi, ja määrätä lievittävää lääkitystä, mutta sairaus usein pysyy. 

Akupunktiota, bioresonans, homeopatia, tarvittava lisäravinne (vitamiini, hivenaine, aminohappo tankkausta, jos tarve). Ei ole montaa sairautta mihin aiemmin mainituista hoidoista, ja oikeanlaisesta ravinto-ohjauksesta ei olisi sairastavalle ainakin apua. En väitä, että luontaishoidot olisi kaiken kattavia hoitoja, mutta niillä voi korvata monia haitallisia lääke-, leikkaushoitoja ja saada usein myös parempi lopputulos. Parantuminen on kehon normalisoituva tapahtuma ja se voi käynnistyä hyvinkin pienestä. Jollekin sairaustila voi parantua yhdellä oikealla akupunktioneulan pistolla tai homeopaattisella rakeella. Mutta jos kyseisillä hoidolla ei aina parane, se ei tee niistä huuhaata tai sitten kaikki lääketieteellisetkin hoidot ovat sitä. 

Luonnollisesti vaihtoehtohoidoilla voi myös hoitaa niin ettei siitä ole mitään hyötyä potilaalle tai hoitoa tarvitaan vain useampia kertoja. Joskus epäileväinen asiakas käy 1 kerran kokeilemassa vaihtoehtohoitoja, jos ei heti parane kroonisista sairauksistaan, niin hän yhtyy helposti hömppäleimaajien kuoroon ja palaa takaisin sairaalajonoihin, joista ei ole saanut varsinaista apua, ehkä vuosikymmenten säännöllisillä käynneillä.