Kosmologi Kari Enqvist aikoo hyökätä, Juhani Knuuti hyökkää jo.

 

“Tieteilijät ovat saaneet tarpeekseen ja haluavat käydä puolustusasemista hyökkäykseen vääriä uskomuksia ja suoria valheita sekä propagandaa vastaan. HS kysyi kolmen eri sukupolven tutkijoilta, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa. Keskustelu jatkuu tällä viikolla Tieteen päivillä.”

Siinä alku HS. jutusta, jossa Professori Kari Enqvist, entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma valmiina hyökkäykseen Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä.

Päädyin alkujaan lukemaan tämän HS jutun, kun tarjosin samana päivänä HS omaa mielipidekirjoitusta vastineeksi Juhani Knuutin Vastalääke-ryhmän toimintaa vastaan, alla:

Lääketieteen opiskelijatko kertovat asioista totuuden?
Turun Yliopiston lääkärioppilaat ovat opettajansa prof. Juhani Knuutin kannustamana perustaneet Vastalääke-yhdistyksen. Siinä joukko nuoria lääketieteen opiskelijoita lähtee kertomaan: kouluihin ja kahviloihin, mikä on tiedettä ja mikä on huuhaata. Onko Juhani Knuuti opettajana ylittänyt jo rajan? Vai kuuluuko lääketieteen oppilaiden levittää opettajansa harrastamaa vainoa?

Ovatko muutoinkaan reilut 20 vuotiaat nuoret päteviä erottamaan tieteen ja huuhaan? Kun tiedeyhteisötkin myöntävät: Tiede on itseään korjaava ala, jossa ei ole absoluuttista totuutta. Mikään ei ole ollut myöskään niin väärässä kuin tiede – sen historia on meille niin monesti opettanut. 

Eikä varsinkaan näiden oppilaiden edustama lääketiede ole absoluuttista totuutta – jossa kuitenkin tapahtuu tutkimusten ja tilastojen mukaan vahinkoja ja vääriä uskomuksia enemmän kuin missään muussa tieteen haarassa. Jos nämä nuoret haluavat parantaa maailmaa, niin kannattaisi alkaa tekemään sitä aina sieltä omasta alasta, koska sen tuntee parhaiten.

Ei ole olemassa mitään huuhaata, josta näiden oppilaiden tarvitsisi olla huolissaan. Todellinen huuhaa häviää aina tarpeettomana, koska sille ei ole kysyntää. Vai oletko kuullut, että joku yrittää viedä säkillä auringonvaloa pimeään torppaansa? – mahtava idea, mutta ei vain toimi.

Moni asia voi olla myös tiedettä, vaikka sitä ei olisikaan suurella rahalla rekisteröity. Tai jos ei asiaa itse ymmärrä, se ei tee siitä huuhaata. Tai jos vihaa jotakin suuntausta, se ei oikeuta sitä julkisesti huuhaaksi tuomitsemaan. Eihän politiikassakaan ole yhtä totuutta tai -oikeaa puoluetta. 

Nykyään tällainen ihmisten jaottelu tai leimaaminen on kovin tuomittavaa – onko lääketieteellä tähän jokin erivapaus? Palkittu historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut juuri kirjan: Pohjoisen noidat. ”Noitavainot voivat palata” – ”Satoja ihmisiä teloitettiin noituudesta huhupuheiden perusteella Ruotsissa ja Suomessa 1600 luvulla”. Lappalainen näkeekin tässä ajassa huhuyhteiskunnan piirteitä.

Minä olisinkin huolissani, mitä Yliopistoissa tapahtuu? Moni kertoo siellä tapahtuvan ”saarnaamista”, jossa kielletään olemasta missään tekemisissä: ”väärien” ihmisten tai -asioiden kanssa. Onko yliopistoista tulossa käännytyslaitoksia, jossa määritetään oikeat- ja väärät ihmiset tai -näkemykset?

– HS mielipide-vastaava vastasi tähän: ” En ymmärrä – ei julkaista” – ja kehotti lukemaan samana päivänä HS ilmestyneen kyseisen ”hyvän” jutun. Luettuani sitten hyvän jutun kolmesta viisaasta, huomasin ettei kaikilla tieteen edustajilla tunnu olevan esittää mitään viisasta, vaan asemassaan vain tuomita ihmisiä. Tähänkö on tiede, yliopistot ja HS menossa?

Palatakseni tähän HS ”Hyvään” juttuun:
”Kutsutaan vastakkain koululääketieteen edustaja ja huuhaa-tyyppi, ikään kuin nämä olisivat vaakakupeissa tasapainoiset”. Kari Enqvist ei tässä arviossaan tarkentanut, ketkä ovat huuhaa-tyyppejä, mutta kyseessä ovat ilmeisesti itseään luontaisesti ja ruokavalioilla hoitavat kansalaiset ja alalla työskentelevät terapeutit, joita ei ymmärtääkseni pitäisi päästää jatkossa julkiseen keskusteluun. – ja siihen lienee media jo kallistumassakin.

Enqvistin mielestä myös uskonnollisuus estäisi Suomessa ainakin presidentiksi pääsyn: ”Meillä oli presidenttiehdokas (Laura Huhtasaari) joka on kreationisti (luomisoppiin uskova), ja sitä hyssyteltiin! Parhaan tiedon perusteella tämä on ihan järjetöntä. Miten te voitte kuvitella Suomen, jota johtaa kreationisti?”

Enqvist olisi tieteen nimissä poistamassa ihmisiltä: hoito-, puhumisen- ja uskonnon vapaudenkin ja kertoi alkavansa asiassa ”hyökkäykseen”. Tämä kuulostaa tieteen sijasta rasismilta tai uskonpuhdistukselta. Mainittiin haastattelussa huonossa tieteen valossa myös Trump, Juha Sipilä, Halla-Aho ja Perussuomalaiset, vaikka kyseessä on demokraattisesti valittuja edustajia, jotka edustavat äänestäjiään. Rajoittaako ”tiede” sitten hyökkäyksellään myös politiikkojenkin aseman, jää nähtäväksi? Enqvist sai v. 2004 Vapaa-ajattelijain palkinnon, mutta ei itse soisi ihmisten ajatella kovin vapaasti.

Mitä taas tulee maailmankaikkeutta tutkivan kosmologin oman alan tieteeseen? Mustat aukot, alkuräjähdys, maailman kaikkeus – ne ja monet muut avaruusopit ovat uskomusta/ mahdollista huuhaata, koska perustuvat pitkälti mielikuviin. Kukaan ei ole mustassa aukossa käynyt, sinne edes nähnyt tai alkuräjähdystä ollut seuraamassa. Aprikoinnin lopputuloksella tai usein edes kokemusperäisellä näytöllä, ei tieteen määrittäjien mielestä ole mitään tekemistä todistetun tieteen kanssa.

Näyttäisikin siltä, että maailmankaikkeusoppi on ainakin toistaiseksi pelkkää uskomusoppia ja silloinhan alan professorikin olisi uskomusalan-, eli “huuhaaprofessori”. Ei tämä sen kummempaa ole, jos aletaan aloja ja ihmisiä määrittämään vain todistettujen kaavojen perusteella.

Myös Enqvistin tieteeseen usein vetoava evoluutio-oppi, on sekin uskomusta, koska sitäkään ei voi mitenkään todistaa. Kaikki elollinen on siinä mukautettu aikoinaan lapsiensa kuolemien johdosta uskonsa Jumalaan menettäneen Darwinin kehittelemään kaavaan – ja sen nyt vain sanotaan olevan totuus.

Juhani Knuutille voisi myös kertoa, että lääketietieteen lääkkeistä suurin osa on vailla kattavaa tieteellistä tutkimusta/ näyttöä ja kirurgia kokonaisuudessaan. Toinen asia on se, että verorahat ei enää pitkälle riitä tämän “tieteen” maksamiseen, jossa samalla ihmisiltä vaaditaan oman ajattelun ja -hoitamisen lopettamista.

Voivatko myöskään valtion yliopistojen edustajat, jakaa kansaa oikeisiin ja vääriin? Eikö heidän (Juhani Knuuti, Kari Enqvist, Markku Myllykangas…) pitäisi asemassaan pitäytyä siinä omassa opissaan? Mielestäni yliopistoista ei saisi tulla myöskään laitoksia, joista ihmisiä manipuloidaan toisiaan vastaan.

Tiede ja käytäntö erkanevat.

Tiede-nimestä on tullut lyömäase ja monesta käytännöstä halutaan humpuukia. ”Vääräoppisia” arvostellaan, nimitellään ja aloja yritetään syrjäyttää. Tieteen ”omistavat”: professorit, lääkärit, koulutetut ravitsemusterapeutit, skeptikot ja toimittajat, ovat vihoissaan kansalaisille, jotka tekevät omia valintoja. Kiihkoisimmat vaativat myös leimaavaa puoskarilakia, jolla lähtökohtaisesti rajattaisiin sairaiden itse valita laajemmin hoitonsa. Puoskarilakihan tarkoittaisi sitä, jos saat diagnoosin: syöpä, diabetes, mielenterveysongelma, et olisi enää kykeneväinen valikoimaan itse omia hoitojasi, vaan lääkäri päättäisi hoitosi tai sitten et saa hoitaa itseäsi mitenkään.

Asetelma voi tuntua absurdilta, mutta asiaa tukee mm. verorahoilla toimiva Yle, jonka toimittaja Satu Miettinen on ollut tässä asiassa jo vuosia aktiivinen. https://yle.fi/uutiset/3-8635004, https://yle.fi/uutiset/3-10482715. Yle toimiikin usein ”syyttäjänä ja oikeuslaitoksena”, jossa valikoitujen taustajoukkojen johdolla laitetaan ihmisiä tai -ryhmiä julkiseen jalkapuuhun. Aktiivisia tässä asiassa ovat muutoin olleet: lääket. prof. Juhani Knuuti, polit. Päivi Räsänen psyk. Hannu Lauerma, emer. dos. Markku Myllykangas, mutta kuka näistäkään tuntee luontaisia hoitoaloja tai vaikutustapoja mitenkään? – ei tietääkseni kukaan –  kyse on enemmänkin vihasta tai asenteesta toista alaa kohtaan.

Lainsäädäntö asiassa, jossa ei ole uhreja tai syyllisiä. Puoskarilaki on kieltolaki, enkä tiedä yhtään kieltolakia, josta olisi ollut jotakin hyötyä. Puoskarilain mahdollisuutta verrattaan usein myös Ruotsiin, jossa kyseinen laki asetettiin lääkäreiden toiveesta 1960. – joihin aikoihin vielä lapsia piti kurittaa väkivalloin, homot olivat sairaita tai rikollisia ja naisten asiat päättivät miehet – se  oli sitä aikaa. Mutta ei Ruotsissakaan käytännössä puoskarilakia enää juuri noudateta. Edes Neuvostoliitossa ei rajattu ihmisiä hoitamasta itseään halutusti. Myöskin jo perustuslaissa 2.6§ kielletään asettamasta ketään eri asemaan, siinä mainitaan myös sairaudet semmoiseksi.

Onko myös yliopistoista tullut käännytyslaitoksia? Usein kuulee, kuinka juuri yliopistoissa painotetaan opiskelijoille: ”huuhaata pitää karttaa/ se pitää tuomita/ heidän kanssaan ei pidä olla missään tekemisissä”. Tämmöinen missio on tuttua yleensä uskonpuhdistuksissa. Mikä sitten on huuhaata? Voiko esim. jonkun alan professori määrittää itselleen tuntemattoman alan tai ihmisen kokemat asiat huuhaaksi ja opettaa sitä totuutena oppilailleen? Eikö juuri sellainen toiminta ole ”uskomusta tai kiihottamista”? Kaikkea ei pystytä todistamaan tai tutkimaan samalla tavalla tai tarvittava raha puuttuu, mutta se ei tee asioista huuhaata.

Huuhaalla tarkoitetaan usein niitä asioita, joita kaupallisempi teollisuus ei himoitse ja niihin panosta – kuten usein juuri luontaiset hoidot, joita ei voi patentoida. Turun Yliopiston lääkäriksi opiskelevat ovat opettajansa Juhani Knuutin innoittamana lähteneet nyt myös kansan keskuuteen poistaman yhteiskunnasta huuhaata: https://yle.fi/uutiset/3-10456745, https://yle.fi/uutiset/3-10453150, koska vielä niin monet ihmiset uskovat tutkitun lisäksi myös kokemukseen.

Näiden lääkäriopiskelijoiden tarkoitus olisi päästä mm. kouluihin puhumaan lapsille, mitä tiede on ja mikä ei ole tiedettä. Eli mihin lasten pitää uskoa ja mihin ei. Samaan aikaan kuitenkin tieteen edustajat joutuvat alati myöntämään, että tiede on itseään alati korjaava ala – jossa ei ole absoluuttista totuutta. Tänään aurinko kiertää maata, mutta huomenna osat vaihtuvat. Mikään ei ole ollut niin väärässä kuin tiede ja sen on historia meille aina uudestaan opettanut – joten miten varsinkaan valikoitu tai kaupallisessa tarkoituksessa tehty tiede voisi olla ainoa totuus?

Tutkimukset joilla tehdään nykyisin tiedettä, kustantaa yhä useammin suurteollisuus. Teollisuudella on tarvittavia rahoja, joilla voi nykyisin todistaa/ rekisteröidä melkein mitä tahansa. Rahan määrä on usein tutkimuksissa se oleellisin asia. Jos vaikka leipäteollisuus tarjoaisi sinulle miljoona euroa tutkimukseen: onko ruisleivästä hyötyä diabetekseen – niin luuletko tulevasi tutkimuksissasi siihen tulokseen: En kyllä löytänyt mitään viitteitä sen hyödystä?

Tai kun vielä -70 luvulla oli yleistä, että lasten korvatulehdusta hoidettiin puhaltamalla tupakansavua lapsen tulehtuneeseen korvaan, ja tulehdus melkein aina parani. Nyt 2000 luvulla, kun lääteollisuus toi omat nikotiinivalmisteet markkinoille, ilmestyi pian tutkimustulos, että tupakansavu aiheuttaa korvatulehduksia ja siitä tuli totuus.

Meillä ei ole puolueetonta tahoa, joka tutkisi erilaisia hoitomalleja, -kokemuksia ja kertoisi, mitkä käytännössä toimivat ja mitkä ei – vaikka juuri semmoinen taho tarvittaisiin, mutta se ei ole tätä päivää.

Moni joutuu hylkäämään nykytieteelliset väittämät, koska: ruokaympyrät tai lääkekuurit ei vain usein tuo sitä luvattua hyötyä tai haitat ovat hyötyjä suuremmat. Ihminen on osa luontoa ja lähes kaikkea voisi hoitaa luontaisesti, -yksilöllisesti. Luontaisilla menetelmillä on usein myös satojen tai tuhansien vuosin käyttökokemus.

Jos halutaan kuitenkin oikeasti Suomeen terveempiä ihmisiä ja -veronmaksajia, niin yhteiskunnan pitää tarjota enemmän vaihtoehtoja nykyisille lääkekuureille, jonka muutoksen tarpeesta kertoo alati lisääntyvät sairaat ja terveydenhoitomenot: Taulukko 2000–2016, jossa menot ovat jo yli 20 miljardia euroa vuodessa. Sairaanhoitajat kirjoittavat nykyisin myös reseptejä, kun ennätyssuuri määrä lääkäreitä ei kykene tarvetta hoitamaan. Pelkään, että niin kauan kun sairaat ovat rahassa mitattuna hyödyllisempiä kuin terveet, muutosta ei tule, mutta kirjoitan asiasta silti.

kulut2018a

Kohta lääkkeetön ihminen on kummajainen ja vastuuton. Seuraava askel kun on asteittainen pakollinen lääkitysmalli, jonka moni kokee jo nyt lääkkeiden heille aiheuttavan. Rokotuksissa on menty osin jo pakkomalliin, ja myöskään vanhuksella ei ole lääkityksissä paljoa päätösvaltaa. Kannattaako yhteiskunnan kuitenkaan rakentaa enempää tälle lisääntyvälle diagnostiikalle ja lääkitysmalille? Monet puolustaa tätä mallia, ajattelematta asiaa sen tarkemmin. Malli kuitenkin kuluttaa alati enemmän verorahoja, saastuttaa luontoa ja samalla sairaat lisääntyvät. Myöskin laajojen lääketieteellisten tutkimusten mukaan https://www.sciencedirect.com/, vain 11 % potilaista saa lääketieteellisistä hoidoista todellisen avun ja vastaava tutkimus 2007, oli hyötyluku vielä 13 %. Keski-iän nousu nykyisen hyvinvoinnin- ja rauhan aikana, ei taas ole mikään terveysmittari.

Pitäisikö kieltojen sijasta yhteiskunnan (vaikka ensin kokeilumielessä) tukea eri hoitotapoja ja ruokavalioita. WHO strategiassaan who.int/medicines 2014 suositti jäsenmaitaan lisäämään/ helpottamaan CAM- (Complementary and alternative medicine) täydentävä- ja vaihtoehtohoitojen saatavuutta. Valtio voisi tällöin tukea jatkossa myös luontaisia hoitoja ja viimekädessä ihmiset itse päättäisivät, miten haluavat maksamillaan verorahoilla itseään hoidettavan?

Kaikki humpuuki jää aina automaattisesti pois, jos sitä edes on. Tämä olisi demokraattista ja oikeudenmukaista verorahojen käyttöä, vaikka tietämättömät tätä oikeudenmukaisuutta aluksi vastustaisivatkin. Eivät ihmiset hakeudu ilmaiseenkaan hoitoon, jos niistä ei ole hyötyä, mutta se että ”pakotetaan” aina vain koviin oirehoitoihin, näyttää tulevan monessa suhteessa aivan liian kalliiksi, ja ne rahat ovat kaikesta muusta pois.

Olen täysin varma, että sairaudenhoitokulut tulisivat näin roimasti laskemaan ja sairaat vähenemään. Voisin luetella monia sairauksia, jotka katoaisivat näillä kehoa tukevilla hoidoilla, kuten vaikka lasten korvatulehduskierteet, joihin nyt käytetyt antibiootit altistavat monille (tulehduskierteelle, allergioille, käytöshäiriöille, suolistosairauksiin, lihavuuteen, diabetekseen, syöville, Ms-tautiin… Prof. Pentti Huovinen) pysyville sairauksille – ja niiden hoitaminen se sitten vasta maksaakin ja kärsimykset päälle. Jo tulosvastuu on sairaudenhoidoissa asettunut väärin, niin muiden tahojen osoittelu, syyttäminen, nimittely, tai kieltolait, ei auta tässä asiassa yhtään, vaan tulee jakamaan kansaa ja syö luottamusta lääkäreihin. Varsinkin toimittajat: ottakaa asioista selvää, kuten teidän kuuluu, ennen kuin lähdette laillisia ammatinharjoittajia tuomitsemaan tai leimaamaan.

Jouni Jämsä

Influenssa ja pakkorokottaminen.

 

THL ostattaa joka vuosi miljoonilla (2017, 4.5milj.) influenssarokotteita. Joka vuosi kuitenkin käydään sama keskustelu: ”Rokote oli väärää – ei toiminut, otettiin liian myöhään tai ihmiset eivät ottaneet sitä”.

Jos muistelen 30 vuoden ajalta ihmisten kertomuksia, kun ovat työpaikoiltaan tai terveysasemilta saaneet ilmaisen influenssarokotteen, niin tuntuu että 90 % palautteesta on ollut: ”En ole koskaan ollut niin kipeä, kun rokotuksen jälkeen”, tai vanhusta hoidettiin useita kuukausia sairaalassa. Uskon, että suurin osa kansalaisista on kuullut näitä samoja kertomuksia.

Tuntuukin käsittämättömältä, jos THL ei tavoita tätä vuodesta toiseen jatkuvaa palautetta. Olen keskustellut ”siviilissä” myös useamman lääkärin kanssa ja esim. yhden armeijan pääesikunnan terveysasioista vastaavan kanssa ja palaute näiden rokotusten hyödyistä on ollut samaa luokkaa – armeijassakin sairastuvat aina täynnä.

Olen saanut nyt lähiaikoina useita yhteydenottoja sairaanhoitajalta tai lähihoitajilta, että tiedänkö mitään keinoa välttää työpaikalla pakolliseksi vaadittu influenssarokote? – koska heillä on ollut niistä rokotuksista huonoja kokemuksia. Jos sairaalahenkilökunta ei ota rokotetta, heidät voidaan jopa irtisanoa tai leimata ainakin vastuuttomaksi, ja ovat vastuussa muiden sairauksista – ja se on kova vastuu sairaalassa. Tuntuu hiukan oudolta tämä laajeneva ilmiö, jossa koululääketiede syyttää alati kansalaisia vastuuttomaksi, jos heillä on erilaisia näkemyksiä tai kokemuksia.

EU-komissio tutkitutti aikoinaan sikainfluenssarokote (H1N1) -kampanjan, päätyen tulokseen: H1N1 rokotteen kampanjassa vaikutti enemmän taloudelliset-, kuin terveydelliset seikat. THL oli myös saanut silloin rokotteen valmistajalta GlaxoSmithKline 6 milj. € ”tutkimusrahaa”, jos THL puoltaa Suomen valtiota ostamaan kyseisen rokote-erän ja valmistaja ei ota vastuuta rokotteen vaikutuksista. THL vannoi sitten rokotteen olevan turvallinen ja tehokas, mutta tunnetusti toisin kävi.

-Silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka kritisoi THL tapaa ottaa tämmöistä rahaa vastaan. Luulen ikäväksemme näiden influenssarokotteiden perustuvan edelleen siihen lääketeollisuuden kasvavaan bisnekseen ja laadunvalvontaa ei ole tarpeeksi. Kausi-influenssa-rokotevalmisteen kohdalla lienee suurena ongelmana se, ettei rokotuksen valmistusvaiheessa vielä tunneta tulevaa virusta. Viruksia yritetäänkin sitten lääketehtaissa ennakoida/ muuntaa. Lieneekö näissä valmistustavoissa syy näihin ihmisten kokemaan: ” elämänsä kovimpaan influenssaan”, jonka niin monet kokevat juuri rokotuksen jälkeen? Aiheuttaako siis ennakkoon valmistettu rokoteseos monille tartunnan tälle mahdollisesti muunnetulle virukselle?

Itse olen flunssaa ja influenssaa estänyt käyttämällä nestemäistä sinkkiä näin talvisaikaan. Joku taas vannoo D-vitamiinin nimeen. Jos kuitenkin saat Influenssan ja haluat nopeuttaa toipumista, niin suosittelen hakeutua homeopaatin luokse. Oikein valitulla puolustusta herättävällä homeopatialääkityksellä: apu on nopea ja turvallinen. Käy myös lääkärissä, jos tunnet siihen tarvetta.

Rokotukset ovat saaneet mallinsa pitkälti juuri homeopatiasta. Homeopatian kehittäjä Lääkäri, kemisti Samuel Hahnemann (1755–1843) tutki ja huomasi myös tämän seikan: Sama parantaa saman. Eli sairauden aiheuttajan (myrkky, bakteeri, jne) voimakas laimennus, herättää kehossa sille puolustuksen. Samaa kaavaa käytetään myös siedätyksessä. Suomessa lääketieteen edustajat usein kiistävät homeopatian hyödyn, mutta käytäntö on siinäkin asiassa aivan eri. Ja löytyy homeopatiasta niitä kiistettyjä tieteellisiä tutkimuksiakin: tieteellisiä-tutkimuksia-homeopatiasta. mm. influenssankin hoidosta.

Suomeen pitäisi perustaa puolueeton taho, joka keräisi tietoa ja tutkisi/ julkaisisi: miten käytännössä eri sairauksia olisi viisain hoitaa tai niitä ennaltaehkäistä? Samoin lääkäreitä tulisi kouluttaa jatkossa laajemmin myös kehoa tukevien hoitojen pariin. Nykyinen järjestelmä on aivan liiaksi riippuvainen lääketeollisuuden tuotteista ja heidän tutkimuksistaan, joita ei saa kyseenalaistaa. Lääketieteestä ja -edustajista ei saisi tulla liian suuria vallanpitäjä, jossa ollaan etenemässä pakkolääkityksiin – joista rokotepakko ja vaaditut puoskarilait ovat ensi askelia. Ei kai kansa voi olla aina väärässä, jos he eivät tunne saavansa apua edes ilmaisista lääketeollisuuden valmisteista ja miksi kummassa ihmiset eivät haluaisi ottaa aina parasta apua vastaan?

Päivi Räsänen ja media haluaa (taas) ”puoskarilain” Suomeen.

15.1 Helsingin sanomien mielipidepalstalla hs.fi/mielipide Päivi Räsänen vaatii taas ”uskomushoidot” kielletyiksi, eli Suomeen puoskarilakia. Saman päivänä oli HS myös juttu, jossa turvallisia hoitoja edustava Lääkäriliiton edustaja Kati Myllymäki oli ihmisten omista hoitovalinnoista huolissaan hs.fi/kotimaa, vaatien kieltoja ihmisten hoitaa jatkossa itseään halutusti. HS ja Yle ovat ehkä yleisimmät skeptikoiden ja lääkäreiden julkaisualusta näissä asioissa, ja eivät tunnetusti anna palstatilatilaa vastakritiikille tai puolustukselle.

”Uskomushoito” nimenä on alkujaan -95 Vaasalaisen lääkäri Auvo Rauhalan keksimä pilkkanimi lääkärin koulutuksesta poikkeaville hoidoille tai tavalle toimia. Sitä ennen nimi oli yleisesti vaihtoehtohoidot, jota lyhenne CAM (Complementary and alternative medicine) edustaa edelleen muualla maailmalla. Tämän tyylistä vihapuhetta ei enää sallita missään muussa yhteydessä. Terapeuteilla on koulutusta vastaavat ammattinimikkeet, joita pitäisi kunnioittaa, kuten kansalaisten valintojakin. Kyse onkin rasismista/ nimillä solvaamisista, vainosta ja ihmisten valinnanvapauksien rajaamisesta.

”Puoskarilaki”, jolla rajattaisiin sairaiden ja lasten pääsyä luontaisempien hoitojen pariin, ei suojele ketään, kuten annetaan ymmärtää, vaan olisi kieltolaki, joka estäisi kansalaisia etsimästä itselleen tai lapselleen sopivia ja täydentäviä hoitoja. Pakottaminen lain voimalla sairastunut vain lääketeollisuuden tuotteisiin, tai sitten ei saa hoitaa mitenkään, olisi lain ja moraalinkin vastaista – kuten nämä terapeuttien nimittelyt ja toisen ammattikunnan työn heikentäminenkin. Se taas, että noudatetaanko lakeja terapeuttien- tai itsehoidon kohdalla, on eri asia? –  mutta lue mitä laki sanoo tai ainakin sanoisi:

1. Perustuslaki 2.6§: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

2. Laki potilaan itsemääräämisoikeudesta 6§: Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

3. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/10612§, jota lakia ainakin Räsänen lääkärinä nimitellen toista ammattikuntaa kohtaan rikkoo: Ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

4. Laki kiihottaminen kansanryhmää vastaan 10§: Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

5. Oma ristiriitansa Päivi Räsänen tapauksessa luo hänen voimakas uskonnollisuus, kun hänen kieltäessä ”uskomushoidot”. – Samalla hän itse uskoo rukouksen voimaan: rukoilee ihmisiä terveeksi ja homoja heteroiksi. Räsänen on esittänyt myös uskon asioiden menevän Suomen lain yläpuolelle.

Jos jokin, niin tekopyhyys pitäisi saattaa kielletyksi, koska sen voimin ihmiskunnan ristiriidat ja sodat saavat usein alkunsa.


Näitä lääkäreiden (Päivi Räsänen, Juhani Knuuti, Hannu Lauerma, Veera Salminen…, Lääkäriliitto) tai toimittajienkin kirjoituksia ”uskomushoitajista” tai ”haitallisista hoidoista” julkaistaan viikoittain. Mutta missä on luontaisalan puolustus: Terapeuttienliitot, LKL, yhdistykset? Vaikeneminen on myöntymisen merkki ja kansa uskoo, mitä lehdissä lukee. Nykyinen nynnyys provosoi vastapuolta lisäämään pökköä pesään – vähän kuin koulukiusaamisessa.

Monet mediat/ toimittajat (Yle, HS, IS) ovat kovin manipuloituja tähän ”uskomushoito” -kampanjaan. Siksi ei vastakritiikki saa hevin tilaa, mutta silti toivoisi edes jotakin vastakritiikkiä liittojen puolelta. Jos Suomessa puhuttaisiin samaan tapaan vaikka maahantulijoista, seksuaalivähemmistöistä tai vaikka taksikuskeista, nousisi valtava meteli ja oikeustuomioilta tuskin vältyttäisiin.

Haluavatko luontaishoitajat tai itseään hoitavat kansalaiset, olla kolmannen osapuolen nimittämiä vaarallisia- ja vastuuttomia toimijoita? Tai homeopaatit tulevaisuudessa rikollisia, jos parantavat lapsen korvatulehduskierteen? Asiat on paljolti ihmisistä itsestä kiinni.

Tai haluaako kansalaiset suostua siihen, jos teille puhkeaa diabetes, syöpä tai mielenterveysongelma, niin muututte samalla niin tyhmäksi, että laki ”suojelee” teitä etsimästä itsellenne sopivia hoitoja? – jota puoskarilailla haetaan. Puoskarilaki tarkoittaisi myös ihmisten vapaaehtoista tapaamisen kieltämistä – jota perusoikeutta on tuskin monessakaan valtiossa aiemmin lailla rajoitettu.

Sairastuneena saisit puoskarilain tullessa: ryypätä ja rällätä, mennä heikoille jäille, olla ”Duutsoni”, vuori kiipeillä ilman valjaita, kieltäytyä hoidoista, mutta laki suojaisi sinua menemästä homeopaatin tai fytonomin luokse. Uskon että monet toimittajat, jotka suosivat näitä ”puoskarikampanjoita”, eivät edes ajattele, mistä tässä lääkärin- ja lääketieteen monopoliin ajamisessa on edes kysymys ja mihin se johtaa? Vaihtoehtoja tarvittaisiin paljon laajemmin jo Suomessakin ja myös lääkäreiden antamana.

-Eikö media tiedosta, että kohta kaikki verorahat menevät näihin ”tutkittuihin” lääkehoitoihin: Suomen terveydenhuoltomenot olivat 2008 – 15,5 miljardia, 2013 – 18,5 miljard, ja 2015 jo 19,8 miljard. Terveydenhoitokulut nousevat n. miljardin kahdessa vuodessa ja samalla sairasjonot pitenevät kaikissa ikäryhmissä.

Lääkärit ei myöskään nykymallissa riitä, vaan lääkkeitä määräävät nykyisin myös sairaanhoitajat, meret saastuvat ja bakteerit muuttuvat hengenvaarallisiksi. Myös työstä poissaolot ja varhais-eläköitymiset ovat lääkemyynnin kulta-aikana 2000 luvulla kaksinkertaistuneet, jne. Mutta vika olisi akupunktiossa, homeopatiassa, ravinto-opeissa, ym, joihin ihmiset vasta monien lääkekuurien jälkeen yleensä päätyvät ja ovat niihin yleisesti tyytyväisiä ja vielä maksavat käyntinsä itse.

Lääkärikunnan huonosta omasta tunnosta ei pitäisi rangaista tai leimata muita ammattikuntia tai kansalaisia, ja se pitäisi toimittajienkin aistia. “Ei ole tutkittua”, on myös turhaa höpinää. Ei yksilöhoitoja voi uskottavasti edes tutkia kaksoissokkotutkimuksin, kuten allopatia-lääkkeitä, ja kukaan ei edes rahoita kalliita luontaisvalmistetutkimuksia, joita ei voi patentoida. – paitsi jos halutaan leimaava humpuukitulos, jotta luontaisala ei kilpailisi patenttilääkkeitä vastaan ja niihin tutkimuksiin usein vedotaan. Tässä kuitenkin vain joitain tieteellisiä tutkimuksia ja arvioita homeopatiasta, joista media ei kirjoita:  Tieteellisiä-tutkimuksia-homeopatiasta

Kansan suora kokemuspalaute medialle ja poliitikoille olisi jatkossa viisainta, jos ihmiset haluaa säilyttää oikeuden hoitaa itseään halutusti. Nyt tätä ihmisoikeutta horjuttavat skeptikoiden, -lääkäreiden ja -toimittajien kansalle esittämät kiihkoisat mielipiteet.

Jouni Jämsä